maanantai 2. joulukuuta 2013

Aarteita taivaaseen

Elämä on ainutkertainen matka. Synnymme, kasvamme, vanhenemme ja lopulta kuolemme. Keräämme mukaamme matkan varrelta monta muistoa, opetusta, saavutusta, tavaraa ja aarretta. Näistä asioista on matkallamme hyötyä, mutta kaikki tavara jää kuitenkin tänne, kun siirrymme ajasta ikuisuuteen. On jotenkin hätkähdyttävää ajatella, miten tyhjätaskuna jätämme kerran tämän ajan. Se tuntuu kolkolta. Irti päästäminen on vaikeaa.



Raamatussa sanotaan: "Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi." (Matt. 6: 19-21).

Yhtäkkiä ajateltuna edellä mainittu Raamatunkohta taivaallisista aarteista saattaisi tarkoittaa sitä, että ne rakkauden ja laupeuden teot, joita saamme Herran avulla täällä lähimmäisillemme tehdä, muuttuvat taivaassa konkreettisiksi tavaroiksi, kultapokaaleiksi tai mitaleiksi. Voin rehellisesti sanoa, että useimmiten minusta on motivoivampaa koota materialistisia aarteita, kuten vaatteita ja tavaroita, jo tähän aikaan, sen sijaan, että odottaisin tekemieni tekojen muuttuvan konkreettisiksi tavaroiksi kerran taivaassa.

Mutta tarkoittiko Jeesus taivaan aarteilla vain tätä? Uskon, että Jeesus tarkoitti taivaan aarteilla myös jotain meille rakasta ja jo tässä ajassa hyvin konkreettista: nimittäin perheenjäseniämme, sukulaisiamme ja ystäviämme! He ovat aarteita, joista iloitsemme jo tässä ajassa, ja on mahdollista, että voimme saada heidät myös kanssamme taivaaseen!


Kun ajattelemme uskon todeksi elämistä kodin, sukulaisten, naapurien, ystävien ja seurakunnan keskellä tästä näkökulmasta, nähden kaikki rakkaat ihmiset aarteina, jotka tahdomme saada mukanamme myös taivaaseen, sytyttää se sydämemme uuteen rakkauteen ja paloon kertoa Jeesuksesta, ja haluun antaa elämämme kokosydämisemmin Hänen käyttöönsä. Se on meidän osuutemme taivaallisten aarteiden kokoamisessa. Jumala huolehtii lopusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti