tag:blogger.com,1999:blog-65076860972465180902024-03-19T01:47:38.755-07:00Zirpzun blogiSirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.comBlogger41125tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-31552012756479236102023-09-16T12:40:00.003-07:002023-09-16T12:40:46.392-07:00Kello käy!<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhA6uV4tjIARi05uLFukU5HWUhuQaqiYzwv3EBNa7gafASm_EYoYaPBMyncPBZxKmUyvxLo28GLwhFlZg0rvlqdTBhc8mwG6cV8J0msRFVhPrmjjuZPZGASxHxVuZnjRgtKr8XKAxeXwt-VXODrVox0FUo8KUfWnWpT0htflXCCQUnY6dlFBtt57xoDNw/s1280/fig-tree-900320_1280.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="853" data-original-width="1280" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhA6uV4tjIARi05uLFukU5HWUhuQaqiYzwv3EBNa7gafASm_EYoYaPBMyncPBZxKmUyvxLo28GLwhFlZg0rvlqdTBhc8mwG6cV8J0msRFVhPrmjjuZPZGASxHxVuZnjRgtKr8XKAxeXwt-VXODrVox0FUo8KUfWnWpT0htflXCCQUnY6dlFBtt57xoDNw/s320/fig-tree-900320_1280.jpg" width="320" /></a></div><p>Israelia kutsutaan Raamatussa viikunapuuksi. Israelin valtion uudelleen syntyminen vuonna 1948 pitkän vuosisataisen hajaannuksen jälkeen merkitsi profetioiden täyttymistä ja viikunapuun puhkeamista lehteen. Jeesus kertoi lopun aikojen merkeistä opetuslapsilleen ja kehotti seuraamaan tätä viikunapuuta. </p><p><br /></p><p>Vuonna 1948 käynnistyi Jumalan kellossa lopun aikojen ajanlasku. Syntyi se sukupolvi, josta Jeesus sanoo: </p><p><br /></p><p>"Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennen kuin kaikki tapahtuu." Luukas 21:32 </p><p><br /></p><p>Tämä sukupolvi on nyt 75-vuotias. </p><p><br /></p><p>Uskon itse Raamatun antamien merkkien valossa, että elämme kyseistä aikaa juuri nyt. Emme tiedä tarkkaa päivää, emmekö hetkeä, koska Jeesus tempaa uskovat täältä pois tai koska antikristus astuu maailmassa valtaan. Se ei olekaan olennaista, koska kun on uskossa Jeesukseen, on joka päivä parhaimmassa turvassa. </p><p><br /></p><p>Neljäs teollinen vallankumous on muuttamassa maailmaamme täysin uudenlaiseksi. Moni aiemmin täysin utopistiselta tuntunut asia voi tulla mahdolliseksi hyödyntämällä esim. tekoälyn mahdollisuuksia. </p><p><br /></p><p>Teknologisen kehityksen harppauksista huolimatta kaikki ei ole kuitenkaan hyvin. Monenlaista mullistusta on viime vuosina ja aikoina ollut: pandemiaa, sotaa ja luonnonkatastrofeja. Yksilöihmisten kohdalla materialismi ja ulkonaisesti hyvät ajat eivät tuoneetkaan rauhaa ja onnea. Toisilla hyviä aikoja ei ollutkaan, vaan elämä on ollut jatkuvaa tasapainoilemista selviämisen kanssa. Voimme henkisesti huonosti. Useat perheet ja avioliitot hajoavat. </p><p><br /></p><p>Tämä maailma yrittää pelastaa planeettamme vuoteen 2030 mennessä. Tuo seitsemänvuotinen, globaali suunnitelma pyritään saamaan todenteolla vauhtiin tänä syksynä. </p><p><br /></p><p>Kristittynä tiedän, että kaikki nykyinen ja tuleva on Jumalalla tiedossaan. Raamatussa kerrotaan, että ennen Kristuksen rauhanvaltakunnan lopullista tuloa tässä maailmassa luodaan vielä luja liitto, joka korostaa rauhaa ja turvallisuutta, aivan kuin tuo nyt kiihdytettävä seitsenvuotinen pelastussuunnitelma. Raamattu kertoo ihmisvoimin tehdyn rauhan olevan kuitenkin riittämätön ja päättyy turmioon: </p><p><br /></p><p>Mutta ajoista ja määrähetkistä ei ole tarpeen kirjoittaa teille, veljet, sillä te tiedätte itse varsin hyvin, että Herran päivä tulee kuin varas yöllä. Kun ihmiset sanovat: ”Nyt on rauha, ei mitään hätää” (eng. "peace and safety") silloin turmio yllättää heidät yhtäkkiä niin kuin synnytyskipu raskaana olevan naisen, eivätkä he pääse pakoon."</p><p>1. kirje tessalonikalaisille 5:1-3 </p><p><br /></p><p>Jumalalla on täydellinen pelastussuunnitelma meille ihmisille. Se tarjoaa vapautuksen synnin orjuudesta ja sen mukanaan tuomasta Jumalan tuomiosta, joka on kadotus. Myös muu luomakunta tullaan vapauttamaan: </p><p><br /></p><p>"että itse luomakuntakin vapautetaan turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen."</p><p>Kirje roomalaisille 8:21 </p><p><br /></p><p>Tunnen monia ihmisiä, joiden elämän raunioista on lähtenyt rakentumaan jotain uutta ja kaunista, kun Jeesus on muuttanut sydämeen asumaan. Jumala on kiinnostunut myös sinusta ja haluaisi pelastaa sinutkin. Hän rakastaa sinua ja minua valtavasti! </p><p><br /></p><p>Jumala ei pelasta pakolla ketään, vaan Hän tarjoaa sitä meille lahjana. Pelastus kadotuksesta ei tule kuitenkaan koskaan ohi Jeesuksen ja syntien sovituksen. Tunnusta siis syntisi ja hylkää ne. Usko Herraan, Jeesukseen, niin saat armon ja ikuisen elämän. </p><p><br /></p><p>Kelpaako Jumalan pelastussuunnitelma meille vai odotammeko apua ja pelastusta maailmaan ja elämäämme ihmisiltä, hallituksilta tai vaikkapa tekoälyltä? </p><p><br /></p><p>Vaikka me voimme ihmisinä kehittää huikeita teknisiä keksintöjä kohentamaan elämämme laatua, ei kukaan muu voi pelastaa meitä kuoleman jälkeiseltä kadotukselta, paitsi Jeesus. </p><p><br /></p><p>Nyt on aika herätä ymmärtämään, missä kohden maailmanaikoja elämme ja ottaa Jeesuksen sanat todesta! Punnita, mitä pitää elämässään rakkaana ja minkä varaan elämäänsä rakentaa. </p><p><br /></p><p>Jos sydämesi rakkaus ja usko ei kohdistu Jeesukseen, mihin toivosi ikuisesta elämästä silloin ankkuroituu? </p><p><br /></p><p>Syy, miksi näitä kirjoittelen, on sydämeni huoli. Kun kerran täältä lähdetään, toivon ja rukoilen, että pääsisin itse perille ja että näkisin kaikki teidät rakkaat sukulaiseni, ystäväni ja tuttavani Jeesuksen luona taivaassa. </p><p><br /></p><p>Elämä on lahja, ei hukata sitä ❤🙏 </p><p><br /></p><p>"Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän tulisi pelastua.”</p><p>Apostolien teot 4:12 </p><p><br /></p><p>"Katso, hän tulee pilvissä! Kaikkien silmät näkevät hänet, niidenkin, jotka hänet lävistivät, ja kaikki maan sukukunnat vaikeroivat hänen tähtensä. Totisesti, aamen."</p><p>Ilmestyskirja 1:7 </p>Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-68285303520176859672023-07-22T10:57:00.005-07:002023-07-22T10:57:57.418-07:00Vapaaksi verkosta<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXJUZQyUYuPbtUwqMm3qY-sXShxVMyKfN5DAVVFlIXS29TtCuNJT5MX98kkjRfgoEPesZwKjDGlU_Vitx3uIqqEFTEzjtEHHRC4R2F2wUrQa89GNwwJFgDFtDjlsCZXWv7CQFUjdokGUfcXHgw3iPoFRkOf_Upos1XNOYKjQuDkZ2AT3Qe_s-sPAMzEw/s1280/spider-silk-ga3b855902_1280.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="853" data-original-width="1280" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXJUZQyUYuPbtUwqMm3qY-sXShxVMyKfN5DAVVFlIXS29TtCuNJT5MX98kkjRfgoEPesZwKjDGlU_Vitx3uIqqEFTEzjtEHHRC4R2F2wUrQa89GNwwJFgDFtDjlsCZXWv7CQFUjdokGUfcXHgw3iPoFRkOf_Upos1XNOYKjQuDkZ2AT3Qe_s-sPAMzEw/s320/spider-silk-ga3b855902_1280.jpg" width="320" /></a></div><p><br /></p>Eikö tuo hämähäkinverkko olekin aika hienon näköinen rakennelma? Tämäkin on kuin kaunis helminauha auringon kimaltaessa siihen kiinnittyneissä vesipisaroissa. Kaunis, mutta petollinen ansa. <p></p><p><br /></p><p>Hyönteinen lentää ja ei huomaa hämähäkin ohutta seittiä, joka on joustava, mutta luja kuin teräs. Se jää kiinni tahmeaan verkkoon, eikä pääse irti omin avuin. Huomatessaan saaliin hämähäkki tulee ja lamauttaa saaliin myrkyllään. Lopuksi se imee saaliistaan kaiken, jättäen siitä jäljelle vain tyhjän kuoren. </p><p><br /></p><p>Näin toimii myös synti. </p><p><br /></p><p>Meistä kukaan ei pääse irti synnin verkosta ilman ulkopuolista apua. Vain Jeesus voi pelastaa meidät siltä järkyttävältä tuholta, jonka synti tuo lopulta mukanaan. Seitti seitiltä, pikku hiljaa, lähes huomaamattamme se viettelee meidät kompromisseihin ja taas kompromisseihin: "Ei ole mitään hätää. Eihän tässä nyt mitään pahaa ole. Jos nyt vain tämän kerran..." Kunnes seitti on jo ympärillä kuin teräskahle ja peto on tulossa imemään kaiken saaliiltaan. Koko elämän. </p><p><br /></p><p>Kun vielä elämme, on hyvä havahtua siihen, että Jeesus ei ole vain yksi vaihtoehto; Hän on elinehto, ovi taivaaseen. On yhä olemassa taivas ja kadotus. Meidän tulee valita, kumpaan matkaamme. Rakas ystävä, huuda Jeesusta pelastamaan sinut, olipa tilanteesi tällä hetkellä mikä tahansa. </p><p><br /></p><p>Jumala ei erottele meitä suuriin ja pieniin syntisiin. Olemme kaikki täysin samalla viivalla, samassa synnin verkossa ilman Vapahtajaa, Jeesusta. </p><p><br /></p><p>"sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kirkkautta vailla mutta saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa." </p><p><br /></p><p>Kirje roomalaisille 3:23-24 </p><p><br /></p><p>Jeesus antaa kaikki syntisi anteeksi, kun annat elämäsi Hänelle. Hän pyytää meitä seuraamaan Häntä, niin varjellumme takertumasta lopullisesti synnin ansoihin. Täydellisiä meistä ei tule, mutta elämää ei tarvitse elää omassa voimassa, vaan saamme kulkea Voittajan puolella kohti ihanaa päämäärää, taivasta. </p><p><br /></p><p>"Koska meillä on ympärillämme näin suuri todistajien pilvi, pankaamme mekin pois kaikki, mikä painaa, ja synti, joka niin helposti kietoo. Juoskaamme kestävinä kilpailussa, joka on edessämme," </p><p>Kirje heprealaisille 12:1 </p><p><br /></p><p>Sinua siunaten, Sirpa</p>Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-64112098593697789692023-05-11T08:28:00.000-07:002023-05-11T08:28:33.482-07:00Silmävoidetta<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFYXHUxB6NiVtgHHMsLE9wOcV7BFRR8Vl1-pasb42LHa_semJAvOiqMTkTMOuNbwe1vcJo75MqysS5iqy2Dh0AZFm04NYzHsBq9umWPpx230P0hNdVN8I-zL6sSdlqTKlN4CrbkkzBNjQrzza6Jdknx147p4moAqQMlcE8qEVD629eMlvmnvnips0/s1920/eye-g2b390de8b_1920.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="1920" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFYXHUxB6NiVtgHHMsLE9wOcV7BFRR8Vl1-pasb42LHa_semJAvOiqMTkTMOuNbwe1vcJo75MqysS5iqy2Dh0AZFm04NYzHsBq9umWPpx230P0hNdVN8I-zL6sSdlqTKlN4CrbkkzBNjQrzza6Jdknx147p4moAqQMlcE8qEVD629eMlvmnvnips0/s320/eye-g2b390de8b_1920.jpg" width="320" /></a></div><br /><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="text-align: left;">Apteekit myyvät erilaisia silmävoiteita niin kuivasilmäisyyden aiheuttamiin oireisiin kuin silmän bakteeritulehduksiinkin. Joskus tulehdus silmässä saa jopa näön sumenemaan. Silmään laitettava voidemainen lääke tuntuu aluksi vain pahentavan sumeutta, mutta lääkeaineen nujerrettua tulehduksen, näkö kirkastuu jälleen. </span></div><p>Jo Raamatun aikana tunnettiin silmävoiteen käyttö. Laodikean rikkaassa kaupungissa tuotettiin erityistä silmävoidetta, jolla hoidettiin silmien terveyttä. Ilmestyskirjassa kerrotaan, kuinka Jeesus ilmestyi Johannekselle Patmos-saarella ja Hän pyysi Johannesta kirjaamaan ylös sanomat seitsemälle eri seurakunnalle, joista Laodikean seurakunta oli yksi. Sanomassaan Jeesus vertasi Laodikean seurakunnan maallista tilaa sen hengelliseen tilaan. Seurakunta sijaitsi kaupungissa, joka oli rikastunut ja sen ylpeytenä olivat muun muassa sen kehittämä silmävoide sekä mustasta lampaanvillasta tuotetut tekstiilit. Jeesus näki, että Laodikean seurakunta oli osallinen tästä hyvinvoinnista ja sanoi:</p><p>"Sinä sanot, että olet rikas, olet rikastunut etkä tarvitse mitään. Et kuitenkaan tiedä, että juuri sinä olet kurja ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston. Minä neuvon sinua ostamaan minulta tulessa puhdistettua kultaa, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit." Ilmestyskirja 3:17-18.</p><p>Jeesus, joka näkee ulkokuorta syvemmälle, paljasti Laodikean seurakunnan hengellisen köyhyyden maallisen hyvinvoinnin keskellä. Seurakunta ei omasta mielestään "tarvinnut mitään", koska sillä oli jo maallisessa mielessä kaikkea: osaamista ja rikkautta. Sillä oli tekoja, mutta Jeesus paljasti sen sydämen tilan olevan penseä eli epäherkkä, tunnoton, turta, taipumaton, reagoimaton, välinpitämätön, englanniksi "lukewarm" eli haalea.</p><p>"Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava. Kunpa olisitkin kylmä tai palava! Mutta koska olet penseä, et kylmä etkä palava, minä oksennan sinut suustani."</p><p>Ilmestyskirja 3:15-1</p><p>Englanninkielen määritelmässä haaleaksi kuvataan esimerkiksi ruokaa tai juomaa, jonka nimenomaan kuuluisi olla kuumaa. Jeesus siis odotti Laodikean seurakunnan olevan haalean ja penseän vastakohta, eli hengellisesti herkkä, tunteva, taipuisa, reagoiva, tilastaan huolehtivainen, mutta se oli kaikkea muuta.</p><p>Jos ajattelet, miltä kädenlämpöisen juomaveden juominen tuntuu ollessasi janoinen tai haalean ruuan syöminen ollessasi nälkäinen, voit ymmärtää miten huonoilta ne maistuvat. Ne tuntuvat miltein käyttökelvottomilta. Jos siis Jumalan seurakunta tai yksilöuskova, Kristuksen ruumiin jäsen elää välinpitämättömänä ja reagoimattomana ruumiin päälle, Kristukselle ja Hänen Sanalleen, jokin on pielessä. Onko yhteys kunnossa Jeesukseen?</p><p>Jeesuksen sanoma Laodikean seurakunnalle osoittaa, että Hänen näkökulmastaan tämä ulospäin menestyvä ja toimelias, mutta hengellisesti välinpitämätön ja itseriittoinen seurakunta olikin todellisuudessa "kurja ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston". </p><p>Muinaiseen Laodikeaan johdettiin vettä läheisen kaupungin kuumista lähteistä. Laodikeaan asti saapuessaan vesi oli kuitenkin haalentunut, eli se ei ollut enää kuumaa, muttei myöskään kylmää. Tämän seurakunnalle tutun vertauskuvan avulla Jeesus osoitti heille selkeällä tavalla, miltä Kristuksen ruumiin hengellinen haaleus ja välinpitämättömyys ruumiin päätä, eli Kristusta kohtaan tarkoittaa. </p><p>Uskonelämän kompromissit ihmisten kehittelemien teorioiden ja Jumalan Sanan kesken ovat kuin kylmän ja kuuman veden yhteensekoittamista. Lopputuloksena on kädenlämpöinen sekoitus haaleaa vettä, jossa totuus on suhteellista ja kukin voi poimia uskoonsa vain ne osat Raamatusta, joihin itse haluaa uskoa. Uskovien omavoimaisuus ja välinpitämättömyys Jumalan Sanan auktoriteetille, tukahduttavat yhteyden Kristukseen eli päähän, jonka on tarkoitus ohjata koko ruumiin toimintaa. </p><p>Miksi Jeesus nuhteli Laodikean seurakuntaa? Koska Jeesus rakasti heitä ja halusi palauttaa heidät yhteyteensä ennen kuin olisi liian myöhäistä. Ennen kuin tuli lampunjalasta sammuisi kokonaan ja tapahtuisi luopumus. Jeesus kehotti heitä parannukseen: </p><p>"Muista siis, mistä olet langennut, tee parannus ja tee niitä ensimmäisiä tekoja. Mutta jos et tee parannusta, minä tulen luoksesi ja siirrän lampunjalkasi paikaltaan."</p><p>Ilmestyskirja 2:5</p><p>Jeesuksen sanoma silmävoiteesta on ajankohtainen myös meidän aikanamme. Se on ajankohtainen juuri minulle. Meillä voi olla takana pitkä taival uskovina, mutta hengellinen näkökykymme on saattanut heikentyä niin, että olemme sokeutuneet omalle hengelliselle tilallemme ja kadottaneet kyvyn erotella oikean väärästä. Jeesus sanoi:</p><p>"Sinun silmäsi on ruumiin lamppu. Kun silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu, mutta kun silmäsi on viallinen, ruumiisi on pimeä. Pidä siis varasi, ettei valo, joka sinussa on, ole pimeyttä. Jos koko ruumiisi on valaistu eikä siinä ole mitään pimeää osaa, se on kokonaan valaistu, aivan kuin lamppu valaisisi sinut kirkkaalla loisteellaan.”</p><p>Luukas 11:34-36 </p><p>Jeesus on maailman valo ja meidän silmämme lamppu, jonka läpi Hänen valonsa tulisi läpivalaista meidän koko sisimpämme. Jumalan Pyhää Henkeä tarvitaan, jotta lamppumme pysyy palamassa. Ilman Pyhää Henkeä lamppumme, eli hengellinen näkökykymme ei toimi, kuten pitäisi. Saatamme tuudittautua pitkään vaellukseemme uskovina ja helliä sisimmässämme salaisia syntejä, kapinaa ja epäjumalia, haalia elämäämme uusia kokemuksia kristilliseen kaapuun puetuista henkisistä opeista ja virtauksista, vaikka totuus olisi se, että olemme eksyneet pois totuudesta ja muuttuneet kurjiksi ja säälittäviksi, köyhiksi, sokeiksi ja alastomiksi Hänen edessään, joka näkee meistä totuuden!</p><p>Me tarvitsemme kipeämmin kuin koskaan uudistumista - ei niinkään uusien toimintamuotojen kuin sisimpämme suhteen. Tarvitsemme Jeesukseen uskovina Pyhän Hengen täyteyttä ja ohjausta elämäämme. Pyhä Henki kirkastaa Kristusta ja ohjaa meitä aina kohti Häntä. </p><p>Jeesus antaa meille anteeksi tunnustetut synnit ja saamme pukeutua puhtaan valkoisiin vaatteisiin. Saamme Jeesukselta myös silmävoiteen, jotta näemme todellisen hengellisen tilamme Hänen täyttäessään meidät Pyhällä Hengellään. Häneltä saamme uskon kautta elämäämme todellisen rikkauden: taivaan aarteen, puhdistetun kullan, joka ei ruostu eikä katoa. Kiinnittäkäämme siihen sydämemme.</p><p>Jeesus sanoo:</p><p>"Minä neuvon sinua ostamaan minulta tulessa puhdistettua kultaa, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit. Kaikkia niitä, joita rakastan, minä nuhtelen ja kuritan. Ahkeroi siis ja tee parannus! Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen sisälle hänen luokseen ja aterioin hänen kanssaan ja hän minun kanssani. Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittanut ja istuutunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille.’”</p><p>Ilmestyskirja 3:18-22</p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p>Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-76725881331013411852023-03-04T06:43:00.002-08:002023-03-04T06:43:45.819-08:00Mitä tulevaisuudessa tapahtuu Raamatun mukaan?<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPl7p-fsqilR-SqadbnGDGe_iykKHIshq9GjElFspnHzWlHO7cI0HC086rgBhv7cYbwbGWfAcCzXJtZbpUW0BqZHJWXaOxM3P2wKJ4A-EfWu297SihzWQqRUTH_2ab2d-rwho29zioahXLRj_6OPq-knDd40wS7Um1YLcIY6CmPTFngJcev_h4vN4/s1920/pocket-watch-gdb7d8eefa_1920.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1275" data-original-width="1920" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPl7p-fsqilR-SqadbnGDGe_iykKHIshq9GjElFspnHzWlHO7cI0HC086rgBhv7cYbwbGWfAcCzXJtZbpUW0BqZHJWXaOxM3P2wKJ4A-EfWu297SihzWQqRUTH_2ab2d-rwho29zioahXLRj_6OPq-knDd40wS7Um1YLcIY6CmPTFngJcev_h4vN4/s320/pocket-watch-gdb7d8eefa_1920.jpg" width="320" /></a></div><br /><p></p><p dir="ltr">Raamattu on aina ajankohtainen kirja. Siihen on kirjoitettuna luomakunnan historia, nykypäivä ja tulevaisuus. </p>
<p dir="ltr">Jumalan hyväksi ja kauniiksi tarkoittamat asiat menivät rikki jo aikojen alussa, kun syntiinlankeemus toi mukanaan kuoleman koko luomakuntaan. Jumala tulee laittamaan lopulta kaiken vielä kohdalleen, mutta sitä ennen elämme epätäydellisessä maailmassa, jossa elämä sisältää kaikenlaisia päiviä. </p>
<p dir="ltr">Jumala lähetti poikansa Jeesuksen maailmaan elämään ihmisenä ja kokemaan samat ilot ja surut, jotka mekin täällä koemme. Hän ei tässä vaiheessa muuttanut maailmaa Taivaan kaltaiseksi, mutta Hän kertoi, että Jeesukseen uskomalla ja uudestisyntymällä Jumalan lapseksi Jumalan valtakunta voi olla jo sisäisesti meissä (Luuk. 17: 21). Tämä valtakunta on "vanhurskautta (=syyttömyyttä Jumalan edessä), rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä (Room. 14: 17). </p>
<p dir="ltr">Jokaisena aikana ihminen on voinut päästä sisälle tuohon valtakuntaan Jeesuksen kautta - maailman tilanteista ja elämän olosuhteista riippumatta. </p>
<p dir="ltr">Mitä tulevaisuudessa sitten tulee tapahtumaan? Onko Raamatussa siihen jotain vastausta meidän aikanamme? Raamatussa on profetioita, jotka ovat jo toteutuneet ja myös niitä, joiden on määrä vielä toteutua ennen maailmanaikojen loppua. Israelin ympäri maailmaa hajaantuneen kansan paluu takaisin omaan maahansa vuodesta 1948 lähtien on vanhan testamentin aikana tulleiden profetioiden hämmästyttävä toteutuma ja samalla ajan kello, josta näemme, missä kohden Jumalan ilmoittamaa aikajanaa olemme menossa. Olemme tulleet nk. lopun aikaan. (Lue Matteus 24: 3-44.) </p>
<p dir="ltr">Kun Jeesuksen opetuslapset kysyivät Häneltä, mikä on Hänen tulemuksensa ja maailman lopun merkki, Jeesus kuvailee tarkasti, mitä asioita tähän aikaan kuuluu: eksyttäviä hahmoja, jotka sanovat olevansa Kristus, sotia, kun kansat ja valtakunnat nousevat toisiaan vastaan, nälänhätää, maanjäristyksiä monin paikoin, vaino ja viha Jeesuksen seuraajia kohtaan. (Matteus 24: 3-9.) Heitä vedetään jopa oikeussaleihin uskonsa tähden. (Markus 13: 9.) </p>
<p dir="ltr">Jeesus kertoo, että myös ruttoa esiintyy ja taivaalla näkyy pelottavia näkyjä ja suuria merkkejä. (Luukas 21: 11) </p>
<p dir="ltr">Kun eksyttävien hengellisten hahmojen esiinmarssi tapahtuu, he tulevat tekemään jopa ihmeitä ja tunnustekoja ja eksyttävät näin ihmisiä pois uskosta. Laittomuuden lisääntyessä monien rakkaus myös kylmenee. (Matteus 24: 11, 12, 23-24.) </p>
<p dir="ltr">Raamatussa näitä aikoja kuvataan "synnytystuskiksi" ja suuren ahdistuksen ajaksi, joka koettelee koko ihmiskuntaa ja luomakuntaa. Mitä sitten on syntymässä? Jumala tulee eräänä päivänä vapauttamaan luomakunnan turmeluksen orjuudesta. </p>
<p dir="ltr">Koko tänä myllerryksen aikana Jumala kutsuu meitä ihmisiä tekemään parannuksen ja kääntymään Hänen puoleensa kokosydämisesti. Vain Jeesuksen omana tulet pääsemään perille Jumalan luo. </p>
<p dir="ltr">Tulevaisuudenkuva on pelkästään edellä mainittuja asioita ajatellen todella lohduton, kun maailmanlaajuiset haasteet ja kaaos lisääntyvät. Ne ovat lisääntyneetkin suurella vauhdilla viime vuosina. </p>
<p dir="ltr">Lohduttavaa on, että Jeesus on luvannut ensinnäkin vahvistaa Häneen uskovia näissä koetuksissa ja lopulta pelastaa oman kansansa ahdistuksen jälkeen tulevasta vihan ajasta tempaamalla heidät Häntä vastaan yläilmoihin. Kun silmänräpäyksessä maan päältä katoaa valtava määrä ihmisiä, se tulee aiheuttamaan ihmetystä ja erilaisia selityksiä, mutta tämä tapahtuma on kuitenkin jo edeltä kerrottu, joten todellinen selitys tällekin tapahtumalle on luettavissa Raamatusta. </p>
<p dir="ltr">Ahdistuksen ajan jälkeen, ennen Jeesuksen rauhanvaltakunnan lopullista tuloa, on tulossa vielä nk. vihan aika, jossa maailman näyttämölle astuu aluksi rauhan nimissä hahmo, joka julistautuu jumalaksi. Tähän aikaan liittyy myös ostamiseen ja myymiseen pakolliseksi tuleva merkki käteen tai otsaan. (Ilm. 13: 16). </p>
<p dir="ltr">Jeesus tahtoo pelastaa sinut ja minut näistä ajoista, jos haluamme ottaa Hänet vastaan elämämme Herrana ja Vapahtajana. Eikä vain siitä, vaan ennen kaikkea ikuisesta kadotuksesta. </p>
<p dir="ltr">Elämän tarkoitus on löytää yhteys Jumalaan, Taivaalliseen Isään. Tuon yhteyden saa Jeesuksen kautta. Koko elämä, tämä maailma, rakkaat ihmiset ja ylipäänsä kaikki hyvä on Jumalalta ja Hän tahtoo sinulle ja minulle vain parasta. Siksi Hän antoi itsensä vuoksesi ja odottaa sinua. </p>
<p dir="ltr">Jos haluat antaa elämäsi Jeesukselle ja saada syntisi anteeksi, voit rukoilla omin sanoin tai tämän rukouksen sanoin: </p>
<p dir="ltr">Rakas Jeesus, tunnustan, että olen tehnyt syntiä. Anna anteeksi syntini ja pese minut puhtaaksi. Uskon, että olet Jumalan poika, joka kuolit puolestani ja nousit ylös kuolleista. Annan sinulle itseni ja sitoudun seuraamaan sinua. Kiitos Jeesus uudesta elämästä. Amen.</p>
<p dir="ltr">Jeesus rakastaa sinua ❤</p>
<p dir="ltr">Ps. Saa jakaa.</p>Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-10231798405915382112022-05-25T14:55:00.003-07:002022-05-25T23:05:34.635-07:00Pakene syntiä - älä Jumalaa<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPG9GrJKBY8qGTj1njK3txl-71Wf0AcilIMYJOKp8QdPgUG6mnqZBfY2p6WcRZ5G1vZARoq_EqxMwPisRGFSkDnT0YQKnZZUEua1VYQz8qGsE2mROSg1gERjHbWkG05S9bgFN3lSZUgy9N6hXeAM0i4MoYPwavN8ybrK2NS-qFtV9l7f9XnunaY9M/s1920/landscape-ge3dd69224_1920.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1277" data-original-width="1920" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPG9GrJKBY8qGTj1njK3txl-71Wf0AcilIMYJOKp8QdPgUG6mnqZBfY2p6WcRZ5G1vZARoq_EqxMwPisRGFSkDnT0YQKnZZUEua1VYQz8qGsE2mROSg1gERjHbWkG05S9bgFN3lSZUgy9N6hXeAM0i4MoYPwavN8ybrK2NS-qFtV9l7f9XnunaY9M/s320/landscape-ge3dd69224_1920.jpg" width="320" /></a></div><br /><span style="font-size: 17px;"><br /></span><p></p><p><span style="font-size: 17px;"><br /></span></p><p><span style="font-size: 17px;">Synnistä ei juuri enää puhuta. Miksi?</span></p><br /><span style="font-size: 17px;">Ehkä pelätään ihmisten torjuntaa ja sitä, että tuon sanan mainitsija leimataan rakkaudettomaksi tuomitsijaksi tai pelottelijaksi.</span>
<br /><br /><span style="font-size: 17px;">Synti tarkoittaa Jumalan tahdon ja lain vastustamista ja sitä vastaan toimimista. Konkreettinen vertauskuva synnille voisi olla vaikkapa se, että ihminen rikkoo jotakin yhteiskunnan lakia vastaan joko vahingossa tai tahallaan. Kun teko tulee ilmi, siitä seuraa tuomio ja rangaistus.</span><div><span style="font-size: 17px;"><br /></span></div><div><span style="font-size: 17px;">Vahingossa tullut parkkisakko harmittaa ja kukapa ei haluaisi saada sitä mitätöityä, mutta samalla tiedämme, että laki on laki ja se on tässä suhteessa oikeudenmukainen kaikkia kohtaan. Joku saattaa sakosta harmissaan tosin vielä kritisoida jopa sakkojen suuruutta ja siten kapinoida lakia tai sen säätäjää vastaan. </span>
<br /><br /><span style="font-size: 17px;">M</span><span style="font-size: 17px;">iksi laki on sitten säädetty? Laki on tarkoitettu ihmisten suojaksi. Jotta meillä olisi yhteiset pelisäännöt, oikeudet ja velvollisuudet yhteiselomme turvaksi.</span>
<br /><br /><span style="font-size: 17px;">Raamatussa mainittu synti on rikkomus sitä lakia vastaan, jonka koko maailman Luoja ja Jumala on asettanut meidän parhaaksemme. Jumala antoi lain kertoakseen kansalleen, miten kuolemanvakava asia synti on ja miten sitä tulee karttaa. Hän kertoi, että jokainen synti tulee sovittaa, koska yksikin synti tuo kuoleman ja riittää katkaisemaan yhteyden Jumalaan</span>
<br /><br /><span style="font-size: 17px;">Olisimme toivottomassa tilanteessa, jos Jumala olisi jättänyt meille vain lain ja rangaistuksen, koska Raamatussa todetaan, että: "</span><span style="font-size: 17px;">kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kirkkautta vailla." Room. 3:23. Lisäksi: "s</span><span style="font-size: 17px;">e, joka pitää koko lain mutta rikkoo yhdessä kohdassa, on syyllinen kaikissa kohdin."</span><br />
<span style="font-size: 17px;">Jaak. 2:10. Onneksi Jumala valmisti meille myös pelastuksen Jeesuksessa. Hänen kauttaan voimme saada armon ja anteeksiannon.</span><br /><br /><span style="font-size: 17px;">Ulospäin täydellisimmältäkin näyttävä ihmiselämä ehtii siis sisältää monenmonta syntiä. Ja vaikka sisältäisikin vain yhden, pienen rikkeen, on yhteys Jumalaan menetetty. Myös ikuinen elämä taivaassa on synnin takia menetetty, koska synti pitää maksaa kuolemalla, ja meillä on käytettävissänne vain tämä yksi elämä maksuksi.</span>
<br /><br /><span style="font-size: 17px;">Jumala tiesi tämän ja valmisti siksi meille mahdollisuuden vapautua rikkomustemme hirvittävästä rangaistuksesta: kadotuksesta, ja saada syntimme anteeksi. Syntiemme hinnaksi kelpasi vain täydellisin uhri: Jumalan poika, Jeesus ja Hänen verensä. Hän kärsi ja kuoli itse täysin syyttömänä, koska jonkun oli maksettava meille kuuluneet "sakot". Jumala oli itse säätänyt lain ja pysyi oikeudenmukaisena myös siinä, että rangaistus synneistä oli sama kuin muilla, vaikka nyt maksajaksi joutui Hänen kalleimpansa: oma poika.</span>
<br /><br /><span style="font-size: 17px;">Syntien anteeksisaaminen on siis mahdollisuus, aivan kuin tarjolla oleva lahja, joka tulee ottaa henkilökohtaisesti vastaan. Se otetaan vastaan tunnustamalla ja hylkäämällä synnit, ja uskomalla sijaiskärsijään: Jeesukseen. Se on sitä, että ihminen palaa Jumalan yhteyteen ja siirtyy pimeydestä kaiken paljastavaan Jumalan valoon.</span>
<br /><br /><span style="font-size: 17px;">Raamatussa pimeys edustaa syntien piilottelua: "v</span><span style="font-size: 17px;">alo on tullut maailmaan, mutta ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valoa, sillä heidän tekonsa olivat pahoja. Sillä jokainen, joka tekee pahaa, vihaa valoa eikä tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi."</span><br />
<span style="font-size: 17px;">Joh. 3:19-20</span>
<br /><br /><span style="font-size: 17px;">Tässä lienee meillä suurin vaikeus: tulla valoon tunnustamaan ja hylkäämään syntimme. Synti tuo nimittäin aina mukanaan syyllisyyden, jonka kanssa on epämiellyttävä elää. Jos vaikkapa kolhaiset kaupan parkkipaikalla toista autoa, saattaa mielessä käydä: "Näkikö kukaan?". Vaihtoehdoiksi jää: tunnustaa moka, pyytää auton omistajalta anteeksi ja korvata vahinko, tai livetä paikalta ja kätkeä teko, jota kukaan sivullinen ei nähnyt. Vai näkikö sittenkin? Syyllisyyttä ei pääse pakoon ja huono omatunto syö ihmistä sisäisesti, ellei hän oikeuta tekoaan itselleen, hiljennä omatuntoaan ja jatka elämää.</span><br /><br /><span style="font-size: 17px;">Suhtautumisemme syntiin paljastaa todellisen maailmankatsomuksemme, uskomme ja arvomme. Miten ratkaisemme synnin tuoman syyllisyyden ongelman: vähättelemällä tai kieltämällä synnin olemassaolon ja vaarallisuuden, vai tulemalla Jumalan läpivalaisuun ja Jeesuksen veren kautta saatavaan syntien puhdistukseen Synnin vähättely ei poista syyllisyyttä, eikä siten johda sisäiseen vapauteen, jonka taas Jumalan luo tuleminen tuo. Jeesus antaa katuvalle kaikki synnit anteeksi ja ihminen saa vapautua synnin tuomasta sisäisestä syyllisyydestä ja mikä tärkeintä: ajallisen elämän jälkeen odottaneesta tuomiosta. </span><br /><br /><span style="font-size: 17px;">Jumala näkee kaiken. Senkin, mitä muut eivät näe. Sanotaanhan Raamatussa: "M</span><span style="font-size: 17px;">ikään luotu ei ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmiensä edessä, ja hänelle meidän on tehtävä tili." Hepr. 4:13.</span>
<br /><br /><span style="font-size: 17px;">Mieti ystävä, kumpaa sinä tällä hetkellä pakenet: syntiä vai Jumalaa?</span>
<br /><br /><span style="font-size: 17px;">Anna elämäsi ja koko sydämesi Jeesukselle jo nyt. Voit tehdä sen rukoilemalla joko omin sanoin ja ajatuksin tai sitten tämän pienen rukouksen kautta:</span>
<br /><br /><span style="font-size: 17px;">"Rakas Jeesus,</span><br />
<span style="font-size: 17px;">Tunnustan, että olen tehnyt syntiä Sinua, lähimmäisiäni ja itseäni vastaan.</span><br />
<span style="font-size: 17px;">Pyydän syntejäni anteeksi ja vastaanotan anteeksiantosi.</span><br />
<span style="font-size: 17px;">Uskon, että Sinä olet Jumalan poika, joka kärsit, kuolit ja nousit kuolleista, ja sovitit minun syntini.</span><br />
<span style="font-size: 17px;">Tahdon seurata tästä eteenpäin elämässäni Sinua Jeesus.</span>
<br /><br /><span style="font-size: 17px;">Kiitos, että rakastat minua!</span><br />
<span style="font-size: 17px;">Amen."</span><!--/data/user/0/com.samsung.android.app.notes/files/clipdata/clipdata_bodytext_220526_004949_659.sdocx--></div>Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-36871150096492019372022-04-03T10:16:00.000-07:002022-04-03T10:16:06.211-07:00Anna pelastaa itsesi!<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4F5hUGel2uPCX5gldGG9fL2PzerP_V-hRNecoqVyzjZd4wSdNDrqZVrY3zXTNwRgFlxZUkvEEfUwpRTBP3zwanq9Xgi-OvaT9c9NNm7mMHs_D5U0zzHMUK--bUbl1vqna1a1NO6nHJUdgeXzpM3NT1vJOWOcDdFCRv88Y57XgWWmEwMf9Xca7-Og/s1920/lifesaver-g10f3f9310_1920.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1284" data-original-width="1920" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4F5hUGel2uPCX5gldGG9fL2PzerP_V-hRNecoqVyzjZd4wSdNDrqZVrY3zXTNwRgFlxZUkvEEfUwpRTBP3zwanq9Xgi-OvaT9c9NNm7mMHs_D5U0zzHMUK--bUbl1vqna1a1NO6nHJUdgeXzpM3NT1vJOWOcDdFCRv88Y57XgWWmEwMf9Xca7-Og/s320/lifesaver-g10f3f9310_1920.jpg" width="320" /></a></div><br /><p></p><p dir="ltr"><br /></p>
<p dir="ltr">On hyvä tiedostaa, että hengellisessä todellisuudessa olemme taistelukentällä joka ikinen tälläkin hetkellä. Tarkoitan tällä sitä Raamatun kertomaa tosiasiaa, että on olemassa kaksi vastakkaista tahoa: Kaikkivaltias Jumala ja sielunvihollinen Saatana. Jumala on jo voittanut Saatanan, kun Jeesus kuoli ristillä ja nousi ylös kuolleista. Jumala antaa kuitenkin luomansa ihmisen valita itse, kumman heistä ihminen valitsee Herrakseen ja kumman kanssa ihminen kohtaa kerran siirtymisen tästä ajasta ikuisuuteen.</p>
<p dir="ltr">Jumalan kutsu sinulle on: usko Jeesukseen!Anna Jeesuksen pelastaa sinut syntiesi rangaistukselta: kadotukselta. Saat syntisi anteeksi, ikuisen elämän taivaassa ja vapauden synneistäsi. Tämä tie ei ole helppo ja sisältää pilkkaa ja vainoakin. Se on myös itselle ja omavoimaisuudelle kuolemista, mutta sen päämäärä on taivas, jossa ei ole enää tuskaa ja kaikki kyyneleet pyyhitään pois. Jeesus on luvannut kulkea omansa vierellä kaikissa elämän ahdistuksissa ja antaa voimansa. </p>
<p dir="ltr">Sielunvihollisella ei ole tarjota ikuista elämää, mutta se lupaa nautintoja, ihmissuosiota ja menestystä. Sitä, että ihminen saa olla vapaa elämään, kuten tahtoo. Vapaa Jumalan Raamattuun asettamista rajoista. Vapaa määrittelemään itse oikean ja väärän. Vapaa olemaan kunnioittamatta Jumalaa todellisesti sydämen tasolla. Mutta... Raamatun mukaan tämä toinen tie, niin houkutteleva kuin se onkin, päättyy karmeaan päätökseen: kadotukseen, eli ikuiseen eroon Jumalasta. Paikkaan, jossa on läsnä enää loppumaton katumus ilman mahdolisuutta pelastua sekä tuska, kipu, itku ja ahdistus. </p>
<p dir="ltr">Me emme kukaan tiedä, koska on juuri minun aikani lähteä tästä ajasta. Onko se tänään vai vasta vuosien päästä? Juuri se tekee asiasta vakavan ja ajankohtaisen päättää jo nyt, kun siihen on vielä itsellä mahdollisuus. Se, ettei päätä mitään, on jo itsessään valinta. Kukaan ei ajaudu ilman omaa tahtoaan pelastukseen, koska Jumala ei pakota ketään uskomaan Häneen. Jumalan pelastustarjoukseen tulee itse tarttua. Olemme kaikki tehneet syntiä ja ansainneet siitä rangaistuksen. Ei ole parempia tai huonompia ihmisiä tässä suhteessa, vaan kaikki olemme samalla viivalla. Ottamalla vastaan syntien anteeksiantamuksen uskon kautta Jeesukseen pelastamme henkemme ja tulevaisuutemme. </p>
<p dir="ltr">"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainutsyntyisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." Johannes 3:16</p>
<p dir="ltr">Halusin kertoa tämän sinulle ystävä, jotta sinä tietäisit antaa elämäsi Jeesukselle! Rukoukseni on, että sinä, minä ja me kaikki saisimme olla kerran perillä Jeesuksen luona Taivaan kodissa ❤🙏 </p>
<p dir="ltr">Jos haluat antaa tänään elämäsi Jeesukselle, voit rukoilla sen ihan omin sanoin, tai tämän pienen rukouksen muodossa: </p>
<p dir="ltr">"Rakas Jeesus, tunnustan, että olen tehnyt syntiä ja tarvitsen armoasi ja syntien anteeksiantamusta. Anna minulle anteeksi kaikki syntini ja pese minut puhtaaksi verelläsi. Uskon, että Sinä olet Jumalan poika, joka olet kuollut syntieni rangaistuksen tähden ja noussut ylös kuolleista. Tahdon antaa elämäni Sinulle ja sitoutua seuraamaan Sinua. Kiitos, että pidät minusta huolen ja olet kanssani aina. Amen." </p>
<p dir="ltr">Paljon siunausta sinulle, joka lähdit juuri seuraamaan Jeesusta! ❤</p>Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-56886969277993406792022-04-03T10:14:00.001-07:002022-04-03T10:14:27.117-07:00Elätkö riskillä? <p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQJgjRFmcJyPlqojoOMpBYPB-1L1QX31AgFRZAlxXTp9kZyNgQ-T-y1QmdE61xTdKfeH5jeQYdJGZ0e2TkDuJtGA0FoMuVShC7mGFOx-aN8P5sBi_PXe7wrCrLdU5AHrRc9Pe2zB3dU1OKZtF2HzNGjH6iVw2A5uCv9GGhPiQ0s5EFukJjHPCZyZk/s1920/heart-g7cfcaf1f1_1920.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="1920" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQJgjRFmcJyPlqojoOMpBYPB-1L1QX31AgFRZAlxXTp9kZyNgQ-T-y1QmdE61xTdKfeH5jeQYdJGZ0e2TkDuJtGA0FoMuVShC7mGFOx-aN8P5sBi_PXe7wrCrLdU5AHrRc9Pe2zB3dU1OKZtF2HzNGjH6iVw2A5uCv9GGhPiQ0s5EFukJjHPCZyZk/s320/heart-g7cfcaf1f1_1920.jpg" width="320" /></a></div><br /><p><br /></p><p>Minä olen kiitollinen elämästä. Jokaisesta hetkestä ja päivästä, jonka saan elää. Tiedostin jo aika nuorena elämän rajallisuuden, kun läheisiä isovanhempiani nukkui pois. He, jotka asuivat ja elivät meidän kanssamme samassa talossa ja pihapiirissä, olivatkin yhtäkkiä poissa. Näissä hetkissä lapsen maailmaan tuli käsittelyyn uusia, haastavia tunteita. Surua ja ikävää. Myös läheisten sairastelut aiheuttivat huolia ja joskus pelkoakin. Näitä varmasti jokaisen elämään on mahtunut, tavalla ja toisella. </p><p><br /></p><p>Nyt jälkeenpäin ajateltuna olen todella kiitollinen, että olen saanut elää elämäni päivät lapsuudesta asti uskossa Jeesukseen. Meidän kodissamme rukoiltiin paljon. Niin hyvinä kuin vaikeinakin hetkinä. Näin jo lapsena omin silmin, miten vanhempani ja isovanhempani turvasivat Jeesukseen. Koin meidän perheen elämän keskellä, miten suuri ja turvallinen Jumala on. Näin, että Häneen kannattaa luottaa ja että koko elämä kannattaa rakentaa Jeesuksen varaan. </p><p><br /></p><p>Elämä ravistelee meitä jokaista. Omat suunnitelmat ja rakennelmat välillä kaatuvat, mutta elämän perustus: Jeesus pysyy. </p><p><br /></p><p>Kun tänä päivänä mietin omaa elämäntaivaltani, tiedostan, että siihen on kuulunut vahvana osana "ikuisuuselementti". Tarkoitan sitä, että tiedostan koko ajan elämän rajallisuuden ja haavoittuvuuden ja se muistuttaa minua siitä, miksi tarvitsen Jeesusta joka hetki. Elän vahvasti tätä elämää ja arkea Jeesuksen, rakkaan ystäväni ja Herrani kanssa. Usko Häneen on kuitenkin samalla myös elintärkeä "henkivakuutukseni" sitä aikaa varten, kun täältä lähdetään. Haluan olla valmis ja täysin varma, että pääsen taivaaseen, kun aikani täällä päättyy. Siksi uskon Jeesukseen ja seuraan Häntä. </p><p><br /></p><p>Elätkö sinä elämääsi vielä riskillä? Turvaatko omaan hyvyyteesi ja uskot sen vuoksi päätyväsi johonkin parempaan, kun täältä lähdet? Vai oletko edes ajatellut asiaa? Raamatun mukaan Jeesus on tie, totuus ja elämä, ja kukaan ei pääse Isän luo muuta, kuin Hänen kauttaan, eli Häneen uskomalla. (Johannes 14: 6). </p><p><br /></p><p>Mieti tarkasti. Jeesus rakastaa ja odottaa sinua!</p>Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-26355652332833309212022-04-03T10:11:00.008-07:002022-04-03T10:11:59.012-07:00Rauhanruhtinas<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpeGG2qo34lLX6PenCzJMRXiy9_2P8M4GioMoAwWHGpmtZWdApv1D7MTRWB6PbqAAvqPEZ8r-jLBrAr_VDDhoVglXFJU8VZUObUMV3Peq5uoIbvWSshqN2bZp7DArUXEjkNk_dKVbWlxyCpzr7LdUtoBm92agOtfl6HTTREC5vWQqot_yx_Tl0ey4/s1280/jesus-gbc2bcf166_1280.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="836" data-original-width="1280" height="209" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpeGG2qo34lLX6PenCzJMRXiy9_2P8M4GioMoAwWHGpmtZWdApv1D7MTRWB6PbqAAvqPEZ8r-jLBrAr_VDDhoVglXFJU8VZUObUMV3Peq5uoIbvWSshqN2bZp7DArUXEjkNk_dKVbWlxyCpzr7LdUtoBm92agOtfl6HTTREC5vWQqot_yx_Tl0ey4/s320/jesus-gbc2bcf166_1280.png" width="320" /></a></div><br /><p><br /></p><p>Me kaikki kaipaamme kovasti rauhaa ja turvallisuutta nykyisen ajan keskellä. Maailma on ollut myllerryksessä viimeiset vuodet ja hyviä uutisia on vaikea löytää. </p><p>Tiesitkö, että yksi Jeesuksen nimistä on Rauhanruhtinas? Mitä tämä tarkoittaa? Jeesus tuo rauhan sydämeesi, kun pyydät Häneltä syntejäsi anteeksi ja hylkäät ne. Kun toivotat Jeesuksen tervetulleeksi elämääsi ja uskot Häneen. Hänestä tulee sinun Rauhanruhtinaasi. Vahva turva, toivo ja henkivakuutus elämääsi. </p><p>Jeesus tuo eräänä päivänä myös rauhan koko maailmaan. Näin on Raamatussa luvattu. Ennen Jeesuksen rauhanvaltakuntaa ei kuitenkaan ole tulossa helppoja aikoja, vaan koettelemuksia, joissa meidän on valittava puolemme: luotammeko itseemme, toiseen ihmiseen vai kokonaan Raamatun Jeesukseen. </p><p>Ihmiskunnan kaaoksen keskelle ilmestyy ennen Jeesuksen lopullista rauhanvaltakuntaa hahmo, joka saa aikaan hetkellisen maailmanrauhan. Moni ottaa hänet vastaan iloiten, mutta tuo hahmo on Raamatun mukaan Jumalan vastustaja, antikristus, joka eksyttää kaikella valheen voimalla ja tunnusteoilla ne ihmiset, jotka eivät ole ottaneet vastaan rakkautta totuuteen. Eli ne, jotka eivät ole rakastaneet Raamatun Sanaa ja pitäneet sitä kokonaan totuutena. Tähän liittyy myös hengellinen eksytys, joka tekee tyhjäksi sen, että jokainen ihminen on syntinen ja tarvitsee syntien anteeksiantoa uskon kautta Jeesukseen. </p><p>Tuota antikristuksen aikaa kutsutaan Raamatussa vihan ajaksi, mikä kertoo tuosta "rauhan ajasta" oleellisen. Rauhan sopimuksilla mm. Israelin kanssa aikaan saanut hahmo hallitsee voimakkaalla otteella ja julistaa olevansa Jumala. Tähän liittyy myös pakolliseksi tuleva pedon merkki. </p><p>Jeesus on tulossa hakemaan häneen uskovat luokseen ennen edellä kuvailtua vihan aikaa. Hän pelastaa Häneen uskovat tuosta ajasta. Tapahtuu niinkutsuttu "ylöstempaus" tai "ylösotto" (englanniksi "rapture"), jossa Jeesukseen uskovat temmataan tästä maailmasta silmänräpäyksessä ylös Jeesusta vastaan. Kun tuo ylösotto on tapahtunut, maailmassa koittaa todella kovat ajat siihen asti, kun Jeesus saapuu takaisin maan päälle ja perustaa rauhanvaltakuntansa. </p><p>Vielä on kuitenkin jokaisella, sinullakin, mahdollisuus antaa elämäsi Jeesukselle ja liittyä siihen joukkoon, joka täältä pelastetaan. Kyse ei ole sinun ansioistasi, vaan ainoastaan siitä, haluatko sinä saada syntisi anteeksi ja uskoa Jeesukseen? </p><p>Kun otat Jeesuksen elämääsi ja asiasi ovat kunnossa Jumalan kanssa, voit elää rauhan täyttämin sydämin tietoisena siitä, että tapahtuipa Jeesuksen tulo milloin tahansa, saat olla mukana pelastettujen joukossa. </p><p>Halusin tuoda nämä asiat tiedoksi, että jokainen tietäisi valita Jeesuksen nyt, kun elämme näiden hetkien kynnyksellä. Paras on, kun tutkit itse Raamatustasi, kuinka asiat ovat. Tässä tähän liittyvät Raamatunpaikat:</p><p><br /></p><p>1. Kirje tessalonikalaisille 4: 15-17</p><p>1. Kirje tessalonikalaisille 5: 1-9</p><p>2. Kirje tessalonikalaisille 2: 1-14</p><p>Ilmestyskirja 13: 11-18</p><p>Johanneksen evankeliumi 3: 16</p>Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-16250810931788589642021-12-09T08:31:00.002-08:002021-12-10T12:39:31.023-08:00Rusinat pullasta<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh1XapWHNNg0PTnHomdVRnvkfTs4yi6nhPOqntub40j2X1smq5WWa3jgWub-nT_CiTYpC6F-sGUJCpjmjMUGURusxdNr56BZSmpFPzKgP3u9dAmLEmCM7ubIzBm__Z-n9KESsVnxpm2PeO7rVUaSmZscEKqGP3Lvo71lb-bkAe-6s0b0JZeuJtE-nI=s1920" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1076" data-original-width="1920" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh1XapWHNNg0PTnHomdVRnvkfTs4yi6nhPOqntub40j2X1smq5WWa3jgWub-nT_CiTYpC6F-sGUJCpjmjMUGURusxdNr56BZSmpFPzKgP3u9dAmLEmCM7ubIzBm__Z-n9KESsVnxpm2PeO7rVUaSmZscEKqGP3Lvo71lb-bkAe-6s0b0JZeuJtE-nI=s320" width="320" /></a></div><br /><div class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><br /></div><div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Pese, kuori, pilko, keitä.
Suikaloi, paista, kiehauta. Viruta, halkaise, siivuta. Mausta, sekoita,
tarkista maku. Tarjoile. Siinähän sitä taas vierähti tunti ruuanlaitossa, kun
teit terveellistä, maukasta ja monipuolista kotiruokaa. Kun ruoka siirtyy
lautasilta suihin ja sitä myötä vatsoihin sujuvasti, on ruuanlaittaja
kiitoksensa saanut, ja syöjät tulleet ravittua. Jos taas tämä huolella
valmistettu ape joutuu epäluuloisen ja kronkelin arvosteluraadin haarukoihin
pyörimään, ja lautaselta katoavat vain parhaat palat, tuntuu koko ruuan eteen
tehty vaivannäkö hukkaan heitetyltä ajalta. Idea monipuolisesta ruuasta toimi lautaselle
asti, mutta syöjän syödessä valikoiden, jäi monipuolisuus ja terveellisyys hänen
kohdallaan toteutumatta.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
”Poimi rusinat pullasta” tai
”kuori kermat viilin pinnalta” -asenne vaikuttaa joka elämänalueellamme, niin
perin mukavuudenhaluisia kuin olemme. Edut houkuttelevat enemmän kuin vastuu,
mutta useinkaan niitä ei voi erottaa toisistaan. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Haluaisimme valikoida rusinat
pullasta myös oman elämämme ja ikuisuuskohtalomme suhteen. Haluaisimme elää
hyvän, itseämme miellyttävän elämän, tehdä mitä haluamme ja saada lopulta
palkinnoksi taivaan ihanuuden. Kristillisyyden nimellä kulkeva valetodellisuus
on saanut meidät, länsimaisen hyvinvoinnin keskellä elävät ihmiset
harhautettua, kun olemme halunneet evääksemme tuota kompromissievankeliumin
hattaraa, jossa musta ei ole mustaa, eikä valkoinen valkoista. Totuus pyhästä
Jumalasta ja syntisestä ihmisestä on häivytetty epämääräiseen ja ympäripyöreään
utuun, jolloin ihminen ei enää tiedosta olevansa syntinen ja tarvitsevansa
armahdusta. Tämä kaikki vain siksi, ettemme vain olisi ketään kohtaan
suvaitsemattomia tai ettemme menettäisi mainettamme toisten silmissä.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Mikä meitä vaivaa?</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Suomi tarvitsee sopivan suolaista ja
rukiista, 100 prosenttista ”täysevankeliumia”, sitä ”hullutuksena” pidettyä
totuutta Jeesuksesta ja hänen ristinkuolemastaan, mikä on mitä mahtavin
pelastussanoma meille poloisille, jotka ajelehdimme elämän merellä ja ennen pitkää
hukumme, jos emme tartu pelastajan käteen!</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Raamatussa sanotaan: "Sillä
sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille,
jotka pelastumme, se on Jumalan voima.” ja ”Sillä kun, Jumalan viisaudesta,
maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi
saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat" (1. Kor. 1:
18, 21). </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Jos Jumala olisi halunnut
pelastaa meidät viisautemme tai hyvien ansioidemme perusteella, olisivat asiat
meillä todella huonolla tolalla ja meillä ei olisi mitään mahdollisuutta ostaa
niillä paikkaa taivaassa. Jumalan absoluuttisen pyhyyden ja viisauden rinnalla
JOKAISEN ihmisen ansiot kutistuvat olemattomiin. Jumala tiesi, ettemme pysty
elämään synnitöntä elämää ja siksi Hän lähetti Jeesuksen, joka kärsi
rangaistuksen synneistämme meidän puolestamme. Ottamalla uskon Jeesukseen todesta,
pelastamme sielumme ikuisesta kadotuksesta. Vaikka tästä harvoin enää puhutaan, on meidän välttämätöntä ymmärtää, että synti tappaa! Ilman uskoa Jeesukseen, ilman tuota syntien sovitusta ihminen joutuu kadotukseen, ikuiseen eroon Jumalasta ja Hänen hyvyydestään!</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Jumala on antanut meille
terveelliset eväät Raamatun sanassa. Sana on yhtä aikaa makea, suolainen,
tulinen, hapan ja kirpeäkin, ja se on tarkoitettu nautittavaksi kokonaan, ei
vain kuorien kermat eli itselle sopivat ohjeet sen pinnalta. Raamatun sana
sisältää ne ainekset, jotka syömällä ihminen tulee tuntemaan Jumalan ja Hänen
tahtonsa ja pelastuksen Jeesuksessa. Jumalan tahto on, että ihan jokainen ihminen pelastuisi: sinä ja minä mukaan lukien! Hän haluaa olla aina meidän kanssamme. Nyt ja ikuisuudessa!</div><div class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><br /></div><div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Syntien sovitus tulee lahjana armosta: "Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty, mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon. Onnellinen se ihminen, joka aina pelkää Herraa, mutta joka sydämensä kovettaa, se suistuu onnettomuuteen. (San. 28: 13-14.)"</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Raamattu ei ole vain hyvien elämänohjeiden
eepos, vaan siinä on ELÄMÄ. Emmehän tyydy enää napostelemaan rusinoita pullasta
ja elämään hengellisessä puutostilassa? Emmehän tyydy vaihtamaan Jumalan antamaa ikuista elämää toisarvoisiin, ajallisiin asioihin? </div><div class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><br /></div><div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Ruoka on katettuna eteemme. Käydään
syömään!</div><div class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><br /></div><div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Sirpa Haataja</div><div class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><br /></div><div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">(Teksti vuodelta 2013, päivitetty 2021)</div>
Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-59615250395309474432018-11-24T10:59:00.001-08:002018-11-24T10:59:54.453-08:00Pohjoisen pimeys ja valo<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-ED3TG-XMYrE/W_mfkmbmKwI/AAAAAAAAR4g/7khfjg9ydzM4dPY7f_sI_YI3MKy9evDkQCLcBGAs/s1600/talviyo.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1003" data-original-width="1600" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-ED3TG-XMYrE/W_mfkmbmKwI/AAAAAAAAR4g/7khfjg9ydzM4dPY7f_sI_YI3MKy9evDkQCLcBGAs/s320/talviyo.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Keskitalvella pohjoinen luonto nukkuu. Se lepää hiljaisena untuvaisen lumipeitteen alla pimeydessä. Ainoastaan tuokion viivähtävä päivänvalo saa sen hetkeksi hereille. Pian valo kuitenkin häviää pimeyden palatessa talvisten metsämaiden ylle, ja luonto vaipuu jälleen uneen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Talven kaamos saa myös meidät, pohjolan asukkaat väsymään. Unentarpeemme kasvaa ja tuntuu, että pitkän yöunenkin jälkeen täytyy nukkua päiväunet, jotta jaksaisi pysytellä valveilla iltaan saakka. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Osa ihmisistä kokee pimeän vuodenajan pelottavana. Heille kävely hämärällä metsäpolulla on kammottava ajatus siksi, että he kokevat itsensä avuttomiksi, koska eivät näe mahdollisia vaaroja. Toiset taas tuntevat olonsa turvalliseksi, koska kukaan ei näe heitä pimeässä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kaamoksen aikaan ihmiset sulkeutuvat koteihinsa ja viettävät enemmän aikaa itsekseen. Tällöin moni vakavoituu, kääntyy sisäänpäin ja alkaa pohtia elämäänsä syvällisesti. Monet kyllästyvät ja masentuvat, eivätkä näe valoa sen enempää omassa elämässään kuin ulkonakaan. Heitä saattaa ahdistaa se, etteivät he kerkiä tehdä kaikkea lyhyen päivän aikana.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kevättalvella pimeys alkaa vihdoin hellittää. Pitenevät päivät, auringon valo ja toivo lähestyvästä kesästä saa hymyn karehtimaan useimpien kasvoilla, vaikka pakkanen vielä nipisteleekin poskipäitä. Ihmiset alkavat liikkua enemmän ja he tapaavat toisiaan yhä useammin. Ikkunoista tulvii sisään valoa, joka paljastaa ilmassa leijuvan pölyn. Pian pihoille ilmestyy ihmisiä mattopiiskoineen. Kevätsiivous alkaa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Valo saa ihmisissä ihmeitä aikaan. Unentarve vähenee ja ihmiset virkistyvät. Päivien pidentyessä aikaa tuntuu jäävän myös uusille harrastuksille. Valoisuus saavuttaa huippunsa juhannuksena, jolloin pimeä ei tule ollenkaan. Tällöin pohjoinen maamme juhlistaa yötöntä yötä lukuisin tapahtumin. Valoisassa juhannusyössä ei uni tule kenellekkään silmään - eikä tarvitsekaan, sillä juuri tällaisena hetkenä auringin valo säilötään mieleen, jossa se valaisee myös niinä pohjoisen pimeimpinä talvipäivinä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kirjoitelmani vuodelta 1997</div>
Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-64180530743106252812015-10-16T06:15:00.004-07:002015-10-16T06:17:56.641-07:00Riittääkö se minulle?<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-YZuvnrPNWG8/ViD4CZyRbdI/AAAAAAAAALs/Z3CRk2OED-s/s1600/euro-870757_1920.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="http://3.bp.blogspot.com/-YZuvnrPNWG8/ViD4CZyRbdI/AAAAAAAAALs/Z3CRk2OED-s/s320/euro-870757_1920.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Tein lomamatkan pääkaupunkiseudulle tarkoituksenani katsella siellä nähtävyyksiä ja palata kotiin muutamaa kokemusta rikkaampana. Tuosta matkasta muodostuikin kaiken edellä mainitun ohella matka omaan sisimpääni ja nyt, loman jo päätyttyä ymmärrän, että matka sisimpääni ei ole loppunut. Halusin tai en – tulen hetki hetkeltä yhä tietoisemmaksi siitä, että sydämeni lokeroihin on pesiytynyt suuri määrä ahneutta ja rahanhimoa – asioita, joita en koskaan tahtonut sieltä löytäväni.<br />
<br />
Se tunne, kun ajat toistasataa kilometriä ja pysähdyt nälkäisenä syömään huonekaluliikkeen ruokalaan kymmenen lihapullan annosta, joka on selkeästi halvempi kuin huoltoasemien á la carte -annokset. Koet onnistumisen tunteen, kun loma on vasta alussa ja selviydyt ensimmäisestä ruokailusta mahdollisimman halvalla. Muutaman euron säästö antaa mukavan turvallisuuden tunteen loppulomaa ajatellen – jos vaikka tuolle rahalle tulisi muuta, vielä tärkeämpää käyttöä. Kun tarjottimet on viety pois ja astelen kohti liikkeestä poispäin vieviä liukuportaita, katseeni osuu ihastuttaviin keittiö- ja olohuonekalusteisiin. Haluan viipyä hetken tuossa unelmieni paikassa, jossa kaikki on niin harmonista, uutta ja kaunista. Pyyhkäisen kädelläni keittiön sileää pöytätasoa ja huokaisen. Kuvittelen itseni ja perheeni tuohon maailmaan… Sisustusten hintalaput osuvat hetken kuluttua silmiini ja ne muistuttavat minua karulla tavalla siitä tosiasiasta, miksi kävimme juuri täällä säästämässä ruokakuluissa. Pian olenkin jo valmis jatkamaan matkaa. Tahdon vain unohtaa kaiken näkemäni, sillä silmieni kautta tullut aistiärsyke on kuohauttanut sisimmästäni esiin jotain epämukavaa. Jonkin epämääräisen tunteen, joka alkaa työntää pois kiitollisuuttani.<br />
<br />
Pääkaupunkiin päästyäni olen haltioissani rajattomien mahdollisuuksien avaruudesta, joka silmieni eteen avautuu. Silmiini sinkoilee näköhavaintoja punaisista ”ale-” ja ”sale-”kylttejä vaateliikkeiden näyteikkunoissa. Näen toinen toistaan houkuttelevampia tuotteita ja huomaan, kuinka alan yhtäkkiä ”tarvita” sitä ja tätä. Tuntuu siltä, että olisin ehkä onnellisempi, jos saisin hankittua mukaani jotain uutta kotiin viemiseksi. <br />
<br />
Nähtävyyksiä katsellessani meidät yllättää ajoittain sadekuuro. Kuluneen kesän säät eivät ole olleet järin helteiset ja aurinkoiset. Näen taivaalla lentokoneen ja alan ajatella, minne se on matkalla. Kenties etelään, johonkin lämpimään? Niin...sinnehän mekin olemme usein haaveilleet, mutta...<br />
<br />
Epämukava tunteeni voimistuu. Yhtäkkiä koen, että juuri minä tarvitsisin tuota matkaa - juuri nyt! Ja juuri minä ansaitsisin saada omakseni kaiken sen tarjonnan paljouden, joka silmieni eteen avautuu. Mihin kiitollisuuteni ja tyytyväisyyteni katosi?<br />
<br />
Haluan yhtäkkiä vimmatusti asioita, joita minulla ei ole varaa hankkia. Alan harmitella sitä, että minusta ei tullutkaan määrätietoista business-haukkaa, joka olisi osannut pelata korttinsa paremmin, ja kartuttanut tähän mennessä riittävästi maallista mammonaa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Olen ärtynyt ja kateellinen.<br />
<br />
Saavun kadunkulmaan odottamaan jalankulkijoille suunnattua vihreää valoa. Havaitsen vierelläni kerjäläisen maassa istumassa, pieni kuppi kädessään. Olen yhtäkkiä vaivaantunut ja neuvoton. Kerjäläisen elämän todellisuus iskeytyy silmieni eteen. Hän istuu siinä kenties joka päivä saadakseen hyvällä tuurilla vain pari lanttia perheensä elättämiseen. Häntä katsotaan halveksuen ja hänen kerjäämistään pidetään ärsyttävänä. <br />
<br />
Kuitenkin hän on ihminen, jolle kuuluisi samat elämisen perusoikeudet kuin meille muillekin. Miksi hän ei voi koskaan saada enempää? Miksi sitten minä, hänen näkökulmastaan yltäkylläisyydessä elävä, kaiken tarpeellisen ja monen tarpeettoman tavaran omistava kansalainen ansaitsisin saada itselleni vielä enemmän?<br />
<br />
En saa näkymää kerjäläisestä pois mielestäni. Se vaivaa minua monta päivää. Tajuan olevani ahne, kiittämätön ja turhamainen. Ymmärrän vasta nyt, miten täynnä ajatusmaailmani on mammonan valtaa. Kyse ei ole pohjimmiltaan rahapussini paksuudesta, vaan salakavalasti minuun tarttuneesta rakkaudesta tähän näkyvään maailmaan. Rakkaudesta, joka ilmenee milloin haluna kuluttaa, milloin sellaisena saituutena, joka ohjaa ne pienimmätkin rahavirrat vain omaan pussiinsa.<br />
<br />
Lomareissuni on ohi, mutta olen jäänyt ajatusteni kanssa matkalle. Kuinka paljon ihminen tarvitsee elääkseen ja kuinka paljon ollakseen onnellinen?<br />
<br />
Raamatussa (1. Tim. 6: 8) sanotaan, että "kun meillä on elatus ja vaatteet, tyytykäämme niihin". Voi, miten paljon enemmän ahneuden kanssa kamppaileva mieleni hamuaakaan, ja miten harvoin se osaa olla levollisen tyytyväinen ja kiitollinen omistamastaan.<br />
<br />
Kuulin muutama päivä sitten tällaisen ajatuksen: "Kuvittele, että menettäisit yhtäkkiä kaiken, ja että hetken päästä saisitkin sen takaisin." Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Minut se herättää tajuamaan sen, mistä kaikesta saan olla juuri nyt kiitollinen. <br />
<br />
"...suuri voitto onkin Jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa", toteaa Paavali (1. Tim. 6: 6). Nii-in. Mikä rikkaus tässä ajatuksessa onkaan kätkettynä. Tiedän kokemuksesta, että tyytymättömyys tuo mukanaan tappiomielialan. Jeesus tarjoaa meille kuitenkin toisenlaista tietä. Tietä, jossa usko, tyytyväisyys ja voitto kulkevat käsi kädessä. Riittääkö se minulle?Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-34646328580662835112015-08-02T06:33:00.002-07:002015-08-02T06:33:18.055-07:00Suljetun oven takana<div class="MsoNormal">
Se tunne, kun olet kovalla tohinalla menossa ostoksille, tartut
ovenkahvaan, kiskaiset sitä, ja huomaat oven olevan tiukasti lukossa. Apteekki
on kiinni, kauppa on suljettu ja edessä on monta pyhäpäivää. Ei auta
kiukuttelu, ei kahvan tempominen. Ovi on ja pysyy kiinni. On odotettava.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Elämässä on paljon asioita, joiden toteutumista on
odotettava. Kaikki alkaa siitä ajatuksesta, että haluan hankkia, tehdä tai
saavuttaa jonkin asian. Teen asian edellyttämät valmistelut omalta osaltani, kuten
haen työtä, alan säästää rahaa, opiskelen tai muuta sellaista. Odottaminen on
usein silti aikaa, jolloin kaikki tuntuu pysähtyvän. Varsinkin, kun koen
olevani valmis uuteen, mutta olosuhteiden pakosta se viimeinen ovi pysyy
suljettuna. Minuutti tuntuu tunnilta ja kuukausi vuodelta. Se on usein aikaa,
jolloin tuntuu, kuin olisin ahtaassa tuulikaapissa odottamassa sisäänpääsyä. Välillä
koputan ovea asiallisen rauhallisesti ja välillä taon sitä itkunsekaisella ja
turhautuneella mielellä. En osaa vain odottaa ja luovuttaa, vaan väsytän
itseni, kun toivottua vastausta ei tule, ja ovi pysyy suljettuna. Takana oleva
ovi on jo kiinni, mutta eteenkään en pääse.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-FINE7k7r5Wk/Vb4b55hFdNI/AAAAAAAAAK4/QrDsEg2pZ88/s1600/lk.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="http://3.bp.blogspot.com/-FINE7k7r5Wk/Vb4b55hFdNI/AAAAAAAAAK4/QrDsEg2pZ88/s320/lk.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 130.4pt;">
<i>"Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin
levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, minun kasvojeni
apua, minun Jumalaani." (Psalmit 42: 12)<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 130.4pt;">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal">
Olen elämässäni joutunut seisahtumaan kuvainnollisessa
tuulikaapissani olevan peilin ääreen, kun ovi, jonka aukeamista olen odottanut,
on pysynyt suljettuna. Vaikka olen ajatellut olevani valmis uuteen, peili on
näyttänyt, että jotain olennaista on vielä minussa kesken, tai Jumalan aika ei
ole vielä tullut, ja siksi ovi pysyy suljettuna. En ehkä ole vielä valmis
luopumaan omasta yrityksestäni avata ovea, ja luovuttaa asiaa täysimääräisesti
Jumalan hoidettavaksi Hänen aikataulussaan. Miksi olet niin ääneti, Jumala?</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 130.4pt;">
<i>"Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa
sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee." (Sefanja 3: 17)<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 130.4pt;">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal">
Raamattu toimii peilinäni, kun seison suljetun oven takana
tuulikaapissani. Tekee kipeää laittaa pois asioita, joita Raamattu osoittaa
löytyvän minun sydämestäni. Ne eivät ole niinkään ulkoisia tekijöitä, vaan
sydämen ylpeyden aiheuttamia oireita, joihin haluaisin minulla olevan oikeus.
Kateus niitä kohtaan, joiden ovi on jo auennut, syytösmieli Jumalaa tai ihmisiä
kohtaan tai itsesääli, jonka lonkeroihin kietoutuessani katselen maailmaa vain
omasta näkökulmastani. Suljetun oven takana minusta palaa pois asia kerrallaan.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 130.4pt;">
<i>"…että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin
paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa
koetellaan" (1. Piet. 1: 7)<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 130.4pt;">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal">
Aikanaan ovi aukeaa ja ovesta sisään kävelee vähemmän
itseään täynnä oleva ihminen, jonka elämän tuhkasta on alkanut hiljalleen
versoa jotain uutta ja kaunista.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 130.4pt;">
<i>”Katso, minä olen avannut sinun eteesi oven, eikä kukaan voi sitä
sulkea…” (Ilm. 3: 8)<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 130.4pt;">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt;">
<i>"Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö. Katso, minä
teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa?" (Jes. 43: 18-19)<o:p></o:p></i></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-7664997349602890492015-05-29T09:19:00.001-07:002015-05-29T09:19:10.132-07:00Kiitoksen aika<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-1qFfFKZI2d4/VWiN_M64xII/AAAAAAAAAKI/ABd6OfqDsRU/s1600/rrr.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="http://3.bp.blogspot.com/-1qFfFKZI2d4/VWiN_M64xII/AAAAAAAAAKI/ABd6OfqDsRU/s320/rrr.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kaikki päivän aikana saamani kiitokset ja kohteliaisuudet ovat kuin kauniita ruusuja kädessäni. Ihania nähdä ja niin kauniita katsella, Tänä iltana tahdon ojentaa tämän kimpun takaisin sinulle Jeesus. Tiedostan, että tämä kaikki hyvyys on tullut sinulta. Kiitos <3</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kiitos myös jokaiselle uudelle ystävälle, pienelle ja suurelle. Olen onnellinen, että tiemme kohtasivat ja saimme kulkea hetken matkaa yhdessä. Elämäni on rikkaampaa, koska sain tutustua teihin <3</div>
Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-32085082225887212282015-01-23T09:31:00.002-08:002015-01-23T09:32:23.659-08:00Reikä hampaassaHammaslääkärissä käymisestä oli ehtinyt vierähtää jo tovi jos toinenkin, kun tajusin, että olisi aika käydä tarkistuttamassa hampaat. Kun hampaissa ei ollut oireita, asia lykkääntyi lykkääntymistään, kunnes huomasin eräässä hampaassani reiän. Silloin päätin, että nyt se aika on varattava ja tartuin luuriin.<br />
<br />
Sain ajan puolentoista kuukauden päähän ja hammastarkastuksen odotus alkoi. Lapsuuden lukuisat ikävät hammaslääkärimuistot tuoreessa muistissani alkoi jännitys odotuksen jatkuessa myös kasvaa yhä suurempiin mittoihinsa. Pelonsekaisesta odotuksesta irti päästäkseni kiirehdin hammaslääkäriin pääsyä ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi peruutusajan ottajaksi pienelläkin varoitusajalla.<br />
<br />
Odotin päiviä puhelinta silmäillen. Ei soittoa.<br />
<br />
Eräänä päivänä jouduin laittamaan puhelimeni äänettömälle hetkeksi lapsen kerhon vuoksi, ja sillä aikaa tuli soitto! Vain 15 minuuttia myöhemmin huomasin soiton ja takaisin rimpauttaessani aika olikin jo mennyt.<br />
<br />
Kului päiviä ja taas päiviä. Ei soittoa.<br />
<br />
Lähdin sukuloimaan satojen kilometrien päähän muutamaksi päiväksi ja silloin alkoi tulla soittoja! Aikoja oli tarjolla useampikin, mutta 15 minuutin varoitusajalla ei hammaslääkäriin voitu tietenkään lähteä.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-0oD_Y5IEFDk/VMKFD-lV-yI/AAAAAAAAAIA/csde0TEn4Vk/s1600/ooo.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-0oD_Y5IEFDk/VMKFD-lV-yI/AAAAAAAAAIA/csde0TEn4Vk/s1600/ooo.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<br />
Odotus jatkui ja viimein oli oikea, virallinen hammaslääkärissäkäyntipäiväni. Menin jännittyneenä odotustilaan jo hyvissä ajoin. Ketään muita ei ollut paikalla. Pikku hiljaa odotushuone täyttyi ihmisistä ja kello löi kahdeksan.<br />
<br />
Kaikki muut huudettiin sisään paitsi minut! Jäin yhä odottamaan.<br />
<br />
Viimein käytävältä tuli hoitaja, joka kysyi nimeäni ja pyysi minua saapumaan sisään. Odotus päättyi. Jos jotain opin viimeisen puolentoista kuukauden aikana, niin sen, että odottavan aika on pitkä, ja että stressaamalla odottaminen ei auta asiaa pätkän vertaa. Päinvastoin. Stressauksen takia monta päivän pientä iloa jäi ehkä huomaamatta.<br />
<br />
Tulihan se hammaskin lopulta korjattua ja myönnän nyt, että pelkokin osoittautui turhaksi.Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-80055868093722239732015-01-17T12:24:00.005-08:002015-01-17T12:24:52.901-08:00Ilo! :)Olen iloinen!<div>
Jeesus on niin ihana.... Hän on mahtava.... Hän on niin rakastava!</div>
<div>
Olen rukoillut, että saisin kokea Hänen läsnäoloaan enemmän arjessani ja rukoukseeni on vastattu.</div>
<div>
Arkeni rullaa samaa rataa kuin ennenkin. Kuitenkin tuntuu, että Jeesuksen rakkaus lämmittää kuin patteri sisällä ja luo valoaan sisimpääni.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Sitä on vaikea sanoin kuvata. Se täytyy itse kokea :)</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-62HVaacNxLY/VLrExpv6zsI/AAAAAAAAAHk/dPdt2ZmGTAY/s1600/kkk.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-62HVaacNxLY/VLrExpv6zsI/AAAAAAAAAHk/dPdt2ZmGTAY/s1600/kkk.jpg" height="213" width="320" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kiitos Jeesus, että saan olla Sinun omasi! Pidä mut aina lähelläsi....sydäntäsi vasten <3</div>
Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-48373144332438251172015-01-16T10:37:00.001-08:002015-01-16T10:44:18.743-08:00Uusi identiteetti<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-GDQF76MN0es/VLlbmgvrgCI/AAAAAAAAAGY/42tk1-LYa1Y/s1600/woman-510480_1280.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-GDQF76MN0es/VLlbmgvrgCI/AAAAAAAAAGY/42tk1-LYa1Y/s1600/woman-510480_1280.jpg" height="320" width="284" /></a></div>
<br />
Kuka minä olen? Yleensä pyydettäessä esittelemään itseni kerron nimeni, esittelen perheeni, kerron, olenko työtön vai työelämässä ja mahdollisesti mainitsen jotain siitä, mitä teen vapaa-ajallani. Nämä kaikki määrittelyt kertovat jotain minusta, mutta syvällä sisimmässäni minulla on tätä vielä tarkempi oma identiteetti, käsitys siitä, kuka minä todella olen.<br />
<br />
Kuten tiedämme, me ihmiset vertailemme usein ajatuksissamme itseämme toisiin ihmisiin. Omien arviointiemme sekä toisen ihmisten kommenttien perusteella muodostamme kuvan siitä, olemmeko jollakin tapaa huonompia tai parempia nämä vertailukohtana olevat ”toiset ihmiset”. Käsitykseemme voi vaikuttaa myös sukumme historia, omaisuuteemme määrä tai mikä tahansa asia, jonka perusteella teemme ihmisten välisiä vertailuja.<br />
<br />
Kun tulin uskoon ja toivotin Jeesuksen tervetulleeksi elämäni Herraksi, sain Häneltä uuden identiteetin. En olisi enää ainoastaan vanhempieni lapsi vaan myös Jumalan lapsi ja perillinen. Mikä mahtava asia: olla yhtä aikaa se tuiki tavallinen tallustelija miljardien muiden ihmisten joukossa, ja samalla koko maailmankaikkeuden luojan ja kuninkaan oma lapsi, joka voi elää isänsä yhteydessä päivittäin. Sain sisimpääni Pyhän Hengen, joka todistaa yhdessä minun henkeni kanssa, että todella olen Jumalan lapsi (Room. 8:16).<br />
<br />
Vanhempani kertoivat minulle lapsena, kuka ja millainen olen. Jos minua nimiteltiin muuksi, he palauttivat mieleeni, kuka todellisuudessa olin. Samalla tavoin Pyhä Henki opettaa Jeesuksen omia Raamatun sanan kautta ymmärtämään, keitä he Jumalan lapsina ovat ja millaiseksi heidän on mahdollista kasvaa. Sanoohan Jeesus Raamatussa, että ”Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni…opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.” (Joh. 14: 26).<br />
<br />
Vastaanottaessamme Jeesuksen elämäämme saamme voiman ja oikeuden tulla Jumalan lapsiksi (Joh. 1: 12). Saamme sisimpäämme uuden hengen, joka kasvattaa meitä kohti Isämme kaltaisuutta. Jeesus sanookin, että Jumalan valtakunta on jo sisäisesti meissä (Luuk. 17: 21). Tästä huolimatta, vaikka olen ollut jo kauan uskossa, huomaan, etten ole vielä kunnolla sisäistänyt uutta identiteettiäni Kristuksessa, vaan käyn elämässä usein ajatusmaailman tasolla tätä täysin hyödytöntä painia siitä, millainen muiden mielestä olen ja taistelen itsetunto-ongelmieni kanssa.<br />
<br />
Kysyttäessä, rakastaako Jumala jotain ihmistä enemmän kuin toista, tai onko jokin ihminen Jumalan silmissä parempi tai arvokkaampi kuin joku toinen sen tähden, että hänellä on enemmän lahjoja kuin jollakin toisella, vastaan tietenkin ”ei”. Miksi? Koska tiedän, että Jumala rakastaa jokaista ihmistä tasavertaisesti, ja hän katsoo jokaista lastaan Kristuksen sovitustyön läpi, ja näkee meidät silloin hänelle täydellisesti kelpaavina ja samanarvoisina. Miksi siis vielä kadehdin jotain toista ihmistä? Todennäköisesti siksi, että katson häntä ja itseäni vanhasta identiteetistäni käsin, muodostan käsitykseni tämän maailman mittareiden ja ihmisarvostuksen mukaan, enkä muista, kuinka arvokas ja rakas Jumalalle olen, ja mitä omistan jo nyt Kristuksessa!<br />
<br />
Ei Paavali turhaan muistuta: ”Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.” (Room. 12: 2). Mielen uudistumisen kautta voin viimein alkaa sisäistää sitä tosiasiaa, että ”hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään.” (2. Piet. 1: 3).<br />
<br />
Ihmisten arvostus tuntuu hyvältä ja toki me inhimillisinä ihmisinä myös rohkaisua tarvitsemme. Kehottaahan Raamattu meitä siihenkin. Kuitenkin on tärkeää, että emme ikinä unohtaisi todellista identiteettiämme Kristuksessa, kuten tuhlaajapojan isoveli Jeesuksen vertauksessa (Luuk. 15). Poikien isän järjestäessä juhlat katuvana kotiin palanneelle pojalleen, isoveli närkästyi. Hän ajatteli, että isän kuuluisi sitä vastoin palkita hänet hänen ahkeruutensa ja moitteettoman käytöksensä vuoksi, koska hän oli kaikki nämä vuodet ollut isän apuna kotona veljen viilettäessä maailmalla. Tässä kertomuksessa ydinasia ei ole nuoremman veljen huonommuus tai isoveljen paremmuus, vaan heidän isänsä pyyteetön rakkaus molempia poikia kohtaan. Isä sanookin kertomuksessa vanhemmalle pojalleen leppeästi: muista, että saat aina olla kanssani, ja kaikki mikä on minun, on myös sinun! Vanhempi veli siis jo omisti isän rakkauden tähden kaiken, mitä isäkin, mutta hän ei ymmärtänyt asemaansa ja identiteettiään. Hän halusi saada näiden lisäksi vielä sitä, mitä tämä maailma tarjoaa itsetuntomme rakennusaineeksi: ihmisten arvostusta ja kunniaa, mikä kuitenkin on häilyvää ja katoavaa, ja mikä on useimmiten kateutemme, katkeruutemme ja riitojemme polttoainetta.<br />
<br />
Sielunvihollinen on jo alusta lähtien noussut kapinaan Jumalaa vastaan ylpeyden ja siihen liittyvän ihmiskunnian tavoittelun kautta. Hän yrittää saada myös Jumalan lapset lankeamaan tähän ansaan, jotta unohtaisimme identiteettimme Jeesuksessa, eläisimme ihmisten arvostusta tavoitellen ja luopuisimme lopulta kokonaan uskostamme. Pietari opettaa sanoen: ”Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ette koskaan lankea”. (1. Piet. 1: 10). Itse ymmärrän tämän kehotuksen tarkoittavan sitä, että minun tulee muistuttaa itseäni yhä uudelleen Jumalan minulle antamasta identiteetistä, että voisin alkaa ajatella ja kasvaa sen mukaisesti. Se, että olemme Jeesuksen työn tähden rakastettuja, armosta pelastettuja ja isämme silmissä äärettömän kallisarvoisia Jumalan lapsia, on identiteetti, joka antaa elämällemme vahvan perustan ja tyytyväisyyden.Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-79185398670409361982014-11-04T04:13:00.003-08:002014-11-05T22:26:33.174-08:00Jumala on antaja<div class="MsoNormal">
Minusta on mukavaa saada lahjoja. Lahja sinänsä voi olla
vaikka kuinka pieni, mutta sen sisältämä ajatus siitä, että joku toinen on
ajatellut juuri minua ja halunnut tuottaa iloa elämääni, on todella ihana!
Lahja voi olla aineellisen tavaran lisäksi myös jotain aineetonta, kuten ajan
antamista tai auttamista. Usein se ei pelkästään ilahduta, vaan on lähimmäisen
kautta tuleva, kipeästi kaivattu vastaus Jumalan puoleen lähetettyyn rukoukseen
tai jopa hätähuutoon.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Eri maalaisten ystävien kanssa ollessani olen törmännyt
erilaisiin tapoihin suhtautua lahjoihin ja niiden antamiseen. Lahja on aina
tärkeä ele, mutta tietyissä kulttuureissa pienikin lahja koetaan niin suurena
eleenä, että se on välittömästi korvattava vielä suuremmalla vastalahjalla. Lahjasta
saattaa tulla sen antohetkellä jopa taakka, koska saatu lahja muistuttaa
saajaansa vielä täyttämättömästä velvollisuudesta korvata saamansa hyvyys
jotenkin takaisin. Lahjan antaja taas hykertelee saatuaan ”voitettua” tämän
erän ja vapautettuaan itsensä takaisinmaksusta.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Onko tällainen ”lahjasota” sitten todella aina vilpitöntä antamista ja
saamista, vai ovatko motiivina sittenkin ylpeys ja oman aseman pönkittäminen? Lahjan
antamisen todellinen motiivi paljastuu usein silloin, kun lahjan saaja ei enää
käyttäydykään yhtä rakastettavasti kuin ennen, tai kun hän on jopa kiittämätön
antamistasi lahjoista huolimatta. Ainakin minun on tunnustettava, että tällaisessa
tilanteessa mieleeni nousee helposti katkeria ajatuksia lahjan saajasta sekä
halu kelata filmiä taaksepäin, ja ottaa takaisin antamani lahjat, vaikka tällainen motiivi lahjoittamiselle on täysin väärin. Tai joskus käy
jopa mielessä, että lahjat olisi pitänyt antaa sellaiselle henkilölle, joka arvostaa niin kutsuttua”jalouttani” enemmän. Tällaisessa tilanteessa en enää olekaan todellinen lahjoittaja, vaan olen ryhtynyt todellisuudessa käymään kauppaa vastapuolen kanssa; ostamaan lahjoillani hänen arvostustaan.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Toisaalta voimme kohdata tilanteita, joissa toinen osapuoli
haluaa todella vilpittömästi antaa lahjan ilman mitään odotusta vastalahjasta.
Jos ystävä ottaa lahjan vastaan iloiten, on antaja jo saanut palkkansa:
antamisen ilon, ystävän huomion ja rakkauden. Joskus voi kuitenkin olla, että
vastaanottaja kieltäytyy ottamasta lahjaa vastaan. Tilanne on hämmentävä ja
herättää antajassa kysymyksiä siitä, oliko lahja huono vai oliko lahjan
antajassa jokin vialla. Luulen, että lahjan torjuminen tuntuu ensisijaisesti koko
lahjan antajan persoonan torjumiselta. Minä en kelvannutkaan ja se sattuu. Tällaisia
me ihmiset olemme. Meissä on Jumalan meihin antama halu antaa, mutta itsekkään
luontomme takia me emme osaa itsessämme olla antajia tai vastaanottajia Jumalan
tarkoittamalla tavalla. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jumala on antaja. Jumala antoi sinulle ja minulle elämän
täällä maan päällä. Jos et usko siihen, katso ympärillesi. Puut, kukat, vesi,
aurinko ja eläimet. Mikä niistä on ihmisen tänne tuomaa? Ei mikään. Silti
Jumala aivan kuin tuhlaa meihin rakkauttaan ja lahjojaan. Vain päivän tai pari
elävien kukkien kauneuskin on niin ylenpalttista, että aivan ihmetyttää, miten
paljon Jumala satsaakaan niihin meidän iloksemme. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Me olemme Suuren Antajan, Jumalan, rakkauden kohteita. Hän ei
tyytynyt luomaan meitä vain tätä rajallista aikaa varten, vaan Hän halusi antaa
meille vielä enemmän: ikuisen elämän lahjan Hänen yhteydessään. Jumala tiesi,
ettei meistä olisi käymään Hänen kanssaan tasaveroista lahjojen vaihtokauppaa
syntiemme anteeksisaamiseksi. Silti niin moni ihminen yhä yrittää käydä
vaihtokauppaa Jumalan kanssa. Me niin mielellämme tarjoaisimme hyviä tekojamme maksuksi
synneistämme, mutta miten järjetöntä se onkaan! Ajattele, miten suuri Jumala
on, ja silti Hän antoi meille lahjaksi kaikkensa eli itsensä! </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kun Jeesus kaiken
tuskan, pilkan ja piinan kärsittyään antoi henkensä ristillä, jokainen Hänestä
vuotanut veripisara merkitsi sitä, että Hän tahtoi maksaa hinnan synneistämme ja
ostaa meidät rakkaudellaan omakseen. Tämän kaikenko me poloiset yrittäisimme
kuitata maksetuksi Jumalalle meidän omaa ylpeyttämme hivelevillä hyvillä
teoilla, kun selän taakse piilottamamme reppu on samaan aikaan pullollaan
itsekkyyttä, ahneutta, katkeruutta ja omahyväisyyttä? Raamatussa sanotaan: "Kaikki
me olimme kuin saastaiset, ja niinkuin tahrattu vaate oli kaikki meidän
vanhurskautemme (eli omat hyvät tekomme)." (Jes. 64: 6). </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Lahja on hyödyllinen saajalleen vasta, kun se
vastaanotetaan. Jumalan lahja on se, että tämän elämän päättyessä ”syntiesi velkakirja”
revitään ja mitätöidään, koska uskoit Jeesukseen, otit Hänet sydämeesi ja
annoit Hänen antaa anteeksi kaikki pahat tekosi, joita meillä jokaisella on
pitkä liuta.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jumala tahtoisi, että jättäisimme jo kaupankäynnin ja
nöyrtyisimme tunnustamaan, että olemme syntisiä ja tarvitsemme Hänen lahjaansa,
Jeesusta, pelastuaksemme. Silloin Jumala lahjan antajana saisi myös sen, mitä
Hän ainoastaan meiltä haluaa: huomiomme, rakkautemme ja sydämemme, eli meidät
itsemme!</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tiedätkö muuten, onko taivaassa jotain ihmisen tekemää?</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Eräs asia on: Jeesuksen käsissä olevat naulanjäljet. Tuo ihmiskunnan julma vastaus Hänelle, joka tahtoi antaa meille kaikkensa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-a9Ju674vKnw/VFjCwpqVr-I/AAAAAAAAAEY/Ceb5Mfbuo34/s1600/kuva_antaja.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-a9Ju674vKnw/VFjCwpqVr-I/AAAAAAAAAEY/Ceb5Mfbuo34/s1600/kuva_antaja.jpg" height="166" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-29007152859010392332014-11-01T06:34:00.000-07:002014-11-01T09:32:22.005-07:00Valo merellä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="text-align: start;">Pitkän hiljaiselon jälkeen palaan jälleen kirjoittamaan blogiini. </span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="text-align: start;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-y9fM1i4Rdrc/VFTRVtJCDeI/AAAAAAAAAB0/QaEnq0I_uOo/s1600/adventure-367490_640.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-y9fM1i4Rdrc/VFTRVtJCDeI/AAAAAAAAAB0/QaEnq0I_uOo/s1600/adventure-367490_640.jpg" height="190" width="320" /></a></div>
<br />
Laitan tähän kuvaksi merimaiseman, jonka voi kokea joko pelottavana tai turvallisena. Minulle tämä kuva puhuu turvasta ja luottamuksesta, jonka antaa tuo pimeän keskellä loistava majakan valo.<br />
<br />
Kuvassa on kuin minun alukseni, joka seilaa elämän merellä. Se suunnistaa tuon vuorella olevan majakan valossa pimeydenkin keskellä. Elämäni valo tulee toivon Jumalalta, Jeesukselta Kristukselta, joka lupaa Raamatussa: "Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö." (Joh. 14: 27).<br />
<br />
Vaikka päivät lyhenee ja pimeys lisääntyy tässä kaamoksessa, pieni valo loistaa sitäkin kirkkaammin!Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-41858460944661519262014-08-03T09:12:00.000-07:002015-01-01T11:41:26.739-08:00Tarvitsemme toisiamme<div class="MsoNormal">
Perheenjäsenet tarvitsevat toisiaan. Perheemme koostuvat
erilaisista ja eri-ikäisistä persoonista, joilla kullakin on omat erityiset
lahjansa ja kiinnostuksen kohteensa. Vaikka arjen aherrus ja kiireet syövät
lähes jokaisessa perheessä yhteistä aikaa, ovat pienetkin yhdessäolon hetket
korvaamattomia perheenjäsenille siksi, että niiden aikana voimme purkaa
toisillemme sydäntämme, vaihtaa kuulumiset, lohduttaa, rohkaista ja osoittaa
rakkautta käytännössä. Oikeastaan juuri rakkaus, anteeksianto ja niiden
osoittaminen sitoo perheenjäsenet lujasti toisiinsa, jolloin perhe on vahva, erottamaton
ja pystyy yhdessä puolustautumaan ulkoista uhkaa vastaan.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-eUckhMQul3E/VFkJfSuSviI/AAAAAAAAAFs/KWkTa1dBPdY/s1600/yhdessa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-eUckhMQul3E/VFkJfSuSviI/AAAAAAAAAFs/KWkTa1dBPdY/s1600/yhdessa.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jumalan ja hänen lastensa muodostama perhe: seurakunta on
ydinperheeseen verrattuna valtavan suuri yksikkö, jonka sisään mahtuu vielä
enemmän persoonallisuuksia kuin ydinperheeseen. Lisäksi tulemme eri tilanteista
ja olosuhteista. On niitä, joita elämä on kuljettanut mutkikkaita rosoisia
teitä ja niitä, joiden latu on ollut tasainen ja suora. Lähtökohdat elämälle
ovat olleet kullekin erilaiset, mikä ei voi olla näkymättä itse kunkin
elämässä. Silti kiireisen ja stressaavankin nykyajan keskellä seurakuntaperheen
jäsenet tarvitsevat kipeästi toisiaan ja yhteyttä, jota voidaan kokea vain
viettämällä aikaa toistemme ja Jumalan yhteydessä!</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Katto, lattia ja seinät muodostavat rakennuksen, mutta eivät
kotia. Rakennus muuttuu kodiksi sen asukkaiden ja heidän välisen yhteytensä
myötä. Samoin kaunis kirkkorakennus laajoine toimintoineen ei muodosta seurakuntakotia,
vaan seurakuntakoti muodostuu jokaisesta sen jäsenestä, joilla on elävä yhteys
ja rakkaus perheen päähän Jeesukseen sekä toisiinsa. Yhteiselo
seurakuntaperheen kesken ei ole kitkatonta, mutta Isän tahto ja suoranainen
käsky on antaa uudelleen ja uudelleen anteeksi toisillemme, kitkeä joka ikinen
katkeruuden juuri ennen kuin se pääsee kasvamaan ja tekemään häiriötä, eli
rikkomaan sitä kallisarvoista yhteyttä, joka seurakuntalaisten välille on
tarkoitettu (Heb. 12:15). </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
”Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän
rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;
mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna
anteeksi teidän rikkomuksianne.” (Matt. 6:14-15.) Kun todella menemme itseemme
tämän Jeesuksen yksiselitteisen käskyn kohdalla, onko meillä enää varaa olla
antamatta anteeksi toisillemme? Katson peiliin ja totean: ei ole.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Saarnaajan kirjan paikka osoittaa mielestäni elintärkeät ja
olennaiset seikan myös seurakuntaperheen jäsenille: ”Kahden on parempi kuin
yksin, sillä heillä on vaivannäöstänsä hyvä palkka. Jos he lankeavat, niin
toinen nostaa ylös toverinsa; mutta voi yksinäistä, jos hän lankeaa! Ei ole
toista nostamassa häntä ylös”. Lisäksi Saarnaaja jatkaa: ”yksinäisen kimppuun
voi joku käydä, mutta kaksi pitää sille puolensa. Eikä kolmisäinen lanka pian
katkea.” (4: 9-10, 12). </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Miksi siis seurakuntayhteyttä tarvitaan? - Yhdessä
voimme saavuttaa enemmän; toinen toistamme tukien nousemme kaaduttuamme yhä
uudelleen pystyyn; koemme yhteydessä Jeesukseen ja toisiimme lämpöä ja hengen
paloa, eikä meidän uskomme hiivu tai peräti sammu jäätyämme yksin. Lisäksi
kohdatessamme raskaita koettelemuksia ja taisteluja, on meillä perhe, joka
taistelee rukouksin rinnallamme, ja näin kolmisäikeinen lanka: sinä, minä ja
Jeesus pysymme yhdessä. Erottamattomina.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Jeesuksen johtama seurakunta koostuu armahdetuista
syntisistä, joilla on keskenään uskon kautta syntynyt sydämien yhteys. Se ei
erottele tai torju erivärisiä ja -taustaisia ihmisiä, vaan rakastaa heidät
joukkoonsa Kristuksen rakkaudella. Rakkaus ei ole tunnetila, vaan tahtomaailman
päätös: rakastan sinua sisareni ja veljeni, koska Jeesuskin rakastaa meitä. Rukoillaan,
että seurakuntamme saisivat olla Jumalan armon ja rakkauden kohtaamispaikkoja
meille epätäydellisille, mutta Jeesuksen sovitustyön kautta armahdetuille
ihmisille.</div>
Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-69940701020339546482014-03-23T09:07:00.000-07:002015-01-01T11:41:37.028-08:00Jalat maassa, sydän taivaassa<div class="MsoNormal">
Olen kuullut läpi elämäni puhetta Jeesuksen takaisin
tulosta. Lapsena koin Jeesuksen takaisin tulon hieman jännittävänä, mutta
samalla mukavana asiana. Silloin pääsisin lentämään Jeesuksen luo, ja silittämään
Hänen kanssaan kesyä leijonaa kultakaupungin liepeillä olevalle kukkaniitylle.
Olin jo tuolloin uskossa Jeesukseen ja tiesin, että Jeesuksen tulo olisi onnen
päivä Häneen uskoville ihmisille.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-FInnid_WrQY/VFkIdPpnsnI/AAAAAAAAAFg/QxaeOsYRF5s/s1600/taivas.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-FInnid_WrQY/VFkIdPpnsnI/AAAAAAAAAFg/QxaeOsYRF5s/s1600/taivas.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Nuorena aikuisena aloin kokea ahdistavia tunteita Jeesuksen
takaisintuloa kohtaan. Halusin päästä ennen sitä toteuttamaan unelmiani, joita
kenellä tahansa nuorella tässä elämässä on. Ajattelin, että Jeesuksen pikainen
paluu merkitsisi sitä, että minun elämäni loppuisi ennen kuin se olisi edes
kunnolla päässyt alkamaan. Minusta tuntui, että vasta silloin, kun olisin
ikääntynyt ja lähes joka ikävaiheen tässä elämässä nähnyt, voisin alkaa kaivata
Jeesuksen takaisintuloa.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Nuoren uskovan arjen täyttivät kaverit, opiskelu,
harrastukset ja toiminta seurakunnassa. Jeesus oli kuitenkin mukana elämässäni
edelleen, ja pyysin Häneltä usein apua rakentaakseni tulevaisuutta tässä
maailmassa. Ajatukseni ja unelmani
suuntautuivat pääasiassa ammattiin, perheeseen, hankintoihin ja harrastuksiin.
Torjuin ikuisuusulottuvuuden ajatuksistani, jottei se häiritsisi elämääni. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Iankaikkisuustoivo
olisi minulla uskon myötä ”jemmassa” – ikään kuin varalla, jos jonakin päivänä
olisi pakko kuolla tai tulla ylöstemmatuksi täältä pois. Minulle riitti, että
uskoni auttaisi minua rakentamaan tänne maan päälle itselleni yltäkylläistä
elämää. Uskoin jopa lapsellisesti siihen, että Jeesus varjelisi minut kaikilta elämän
vastoinkäymisiltä.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kun sitten niin ei
tapahtunut, putosin haavelinnoistani maahan rytinällä. ”Missä olet Jumala?”,
”Etkö rakasta enää minua?”, ”Onko sinua edes olemassa?”, ”Miksi sallit minulle
tätä ja tätä?”. Jouduin kohtaaman ajatuksen kuolemasta ja ikuisuudesta, ja se
pelotti minua suunnattomasti. Koko siihenastinen uskonelämäni ja muulle kuin
Jumalan sanalle rakentamani käsitykset räjäytettiin maahan. Olin ollut muuttumassa
ihmiseksi, joka on pannut toivonsa Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi
ja unohtanut ikuisuuden. Paavali kuvaa tällaisia ihmisiä kaikkia muita ihmisiä
surkuteltavammaksi! (1. Kor. 15: 19). </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Olin tullut muovailtavaksi savenvalajan pöydälle, koska Hän
näki, että savi oli menossa pilalle. Olin alkanut unohtaa ajatuksistani matkani
määränpään, ja siksi etsin tarkoitusta elämälleni sinänsä hyvistä, mutta
tärkeysjärjestyksessä toissijaisista asioista.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Omien käsitysteni räjäytystyömaalla tartuin pitkästä aikaa
Raamattuuni kuin janoinen ja nälkäinen. Sana alkoi elää ja puhua juuri minulle
- toisin kuin koskaan aiemmin. Muistin uudelleen ikuisuuden ja määränpääni.
Löysin uskonnollisen haaleuden sijaan Jeesuksen, hänen verensä ja voittonsa
Golgatalla ja minulle tuli suuri halu tehdä parannusta. Tajusin, että elämä Jeesuksen seurassa täällä
maan päällä voisi olla enemmän, kuin mitä olin siihen asti kokenut, jos
asettaisin sydämeni, ajatukseni ja kiinnostukseni Häneen tämän maailman
asioiden sijaan. Herran viitoittamalla tiellä olisi monia mielenkiintoisia
asioita ja tehtäviä odottamassa siihen asti, kuin Hän tulee takaisin.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Tänään olen yhä se sama savi, se sama ihminen valajan
kädessä, mutta elämäni on nyt sisäisesti rikkaampaa kuin ennen, sillä
tiedostan, mihin olen matkalla ja kuka on elämäni Herra ja suurin rakkaus.
Jalkani ovat maan pinnalla ja iloitsen elämästäni tässä ajassa, mutta sydämen
silmät katsovat samalla odottaen määränpäähäni taivaaseen, josta rakas
kuninkaani Jeesus on tulossa takaisin!</div>
Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-13924424126412204852014-01-26T08:59:00.000-08:002015-01-01T11:41:55.628-08:00Jeesuksen rakkaus - täytä sydämeni<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Lähden seurakunnan kokouksesta.
On ollut hienoa olla yhdessä ja oppia uutta Jeesuksesta ja Hänen rakkaudestaan.
Ajamme kotiin viettämään rauhallista sunnuntaipäivää. Juuri, kun olen ottamassa
herkulliselta tuoksuvaa ruokaa pois uunista, ovikello soi. Ovella on ihminen,
joka on joskus loukannut minua ja johon olen joutunut pettymään. Hän tarvitsee
nyt apua ja haluaa jutella. Sadasosasekunneissa käyn sisimmässäni suuren
kamppailun siitä, kuinka suhtaudun häneen. Olen harmissani ja ärsyyntynyt. Olen
pettynyt, kun päiväni suunnitelmat menivät sekaisin ja en ole auttamistuulella.
Tiedän, ettei avuntarvitsija pysty vastavuoroisesti auttamaan minua, ja minusta
tuntuu, ettei hän osaa olla edes kiitollinen siitä, että avasin hänelle jo
oven. Sisintäni puristaa, koska en haluaisi kohdata häntä oman kipuni takia. Vaikka
päiväkokouksesta on kulunut vain kaksi tuntia, olen jo miltei unohtanut
Jeesuksen rakkautta käsitelleen päivän saarnan, jolle lausuin seurakunnassa
aameneni. Olen kuin umpikujassa itseni kanssa, koska tiedän, mitä Jeesus
tekisi, mutta minulla ei ole rakkautta itsessäni. Herra auta minua!</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Edellä mainittu kuvitteellinen
esimerkki osoittaa ihmislähtöisen rakkauden rajallisuuden. Olen itse tullut
huomaamaan, miten vaikeaa on todella rakastaa. Rakastaa lähimmäistä Jumalan
tavalla: pyyteettömästi. Vaikka rakkauden kohde ei ikinä muuttuisi
rakastettavammaksi, luotettavammaksi, kiitollisemmaksi tai vaikka hän ei
koskaan voisi tai edes yrittäisi maksaa takaisin osoittamani rakkautta ja
vaivannäköä. Toisin sanoen: rakastaa toista ihmistä Jeesuksen rakkaudella. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Monia seurakunnan työmuotoja
olisi periaatteessa mahdollista suorittaa rutiinilla vuodesta toiseen ilman
rakkautta Jumalaan tai lähimmäisiin - silkasta velvollisuudentunnosta, tottumuksesta,
pelosta tai oman aseman pönkittämisen vuoksi. Olisiko tällaisesta
palvelemisesta sitten pysyvää hyötyä, jos ei sen suurimpana motiivina olisi
rakkaus Jeesukseen ja sitä myöden todellinen hätä Jumalalle arvokkaiden
ihmissielujen pelastuksesta? </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Apostoli Paavali toteaa tällaisesta rakkaudettomasta
hengellisestä toiminnasta ja laupeudentyöstä näin: ”Vaikka minä puhuisin ihmisten ja
enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä
vaski tai kilisevä kulkunen. Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja
minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi
kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta,
<b>en minä mitään olisi</b>. Ja vaikka minä
jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini
poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, <b>ei se minua mitään hyödyttäisi</b>.” (1. Kor. 13: 1-3).</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Edellä mainitun luettelon
hengelliset teot kuulostavat mielestäni suurilta ja tavoittelemisen arvoisilta.
Tuntuisi yhtäkkiä ajatellen, että monet Jumalan valtakunnan laajenemista
hidastavat asiat olisivat kuin poispyyhkäistyjä, jos osaisimme ihmisten ja
enkelien kielet, tietäisimme kaiken tiedon, omaisimme vuoria siirtävän uskon ja
antaisimme pois kaiken omaisuutemme köyhille. Kuitenkin, ilman Kristuksen
rakkautta tämä kaikki toiminta olisi Paavalin mukaan sama ”kuin ei mitään”. Eikö
tämä olekin ihmisjärjelle vaikea asia käsittää? Paavali kyllä kehottaa
myöhemmässä luvussa pyrkimään osalliseksi hengellisistä lahjoista, mutta aivan
ensiksi hän muistuttaa meitä tavoittelemaan rakkautta.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Miksi sitten on niin vaikeaa
rakastaa? Varmaankin siksi, että tuota pyyteetöntä rakkautta ei
yksinkertaisesti ole meissä ihmisissä itsessään. Jumala on viime aikoina
laittanut minut miettimään sitä, miten paljon minulla jo on tietoa Jeesuksesta
ja miten paljon ahkeroin hengellisten työtehtävien parissa, mutta miten alussa
olen vasta siinä, että Hänen rakkautensa saisi todella valloittaa sydämeni ja
vaikuttaa uskooni. Olen joutunut puntaroimaan, onko uskonelämäni todella rakkaussuhde
Jeesukseen, jolloin vietän aikaa Hänen kanssaan ja teen hengellistä työtäkin
rakkaudesta Häneen? Vai onko uskonelämäni alkanut muistuttaa enemmän työsuhdetta,
jossa minä ahkeroin ja paiskin hommia tehdäkseni Jumalan tyytyväiseksi ja
aikani ei riitä edes hiljentymään hetkeksi Hänen yhteydessään?</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Asia vetää minut hiljaiseksi ja
mietteliääksi. Ehkäpä sinutkin?</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-wTpZzsP1arY/VFkGfLHG1iI/AAAAAAAAAFU/Wij6G2pXN4A/s1600/sydan.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-wTpZzsP1arY/VFkGfLHG1iI/AAAAAAAAAFU/Wij6G2pXN4A/s1600/sydan.jpg" height="214" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Jeesuksella ei ole kiire. Hän
haluaa olla yhteydessä minuun ja sinuun, ja Hän odottaa, koska meillä olisi
Hänelle aikaa. Hän rakastaa meitä valtavasti! Mitähän tapahtuu, jos alan
raivata arjestani hiukan enemmän aikaa Jeesukselle? Uskon, että minun ei silloin
tarvitse enää miettiä niin paljon sitä, miten ja ketä pystyisin rakastamaan,
vaan se Jeesuksen rakkaus, jota itse saan kokea, tulvii väistämättä ylitse ja
myös lähimmäiseni tulevat saamaan tästä siunauksesta osansa.</div>
Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-52253691819530431752013-12-02T08:54:00.000-08:002015-01-01T11:42:04.837-08:00Aarteita taivaaseen<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Elämä on ainutkertainen matka. Synnymme,
kasvamme, vanhenemme ja lopulta kuolemme. Keräämme mukaamme matkan varrelta
monta muistoa, opetusta, saavutusta, tavaraa ja aarretta. Näistä asioista on
matkallamme hyötyä, mutta kaikki tavara jää kuitenkin tänne, kun siirrymme
ajasta ikuisuuteen. On jotenkin hätkähdyttävää
ajatella, miten tyhjätaskuna jätämme kerran tämän ajan. Se tuntuu kolkolta.
Irti päästäminen on vaikeaa.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-aMiRIKfIMd4/VFkEhgE1gyI/AAAAAAAAAFI/OuSSe-Mm39I/s1600/matkatavarat.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://2.bp.blogspot.com/-aMiRIKfIMd4/VFkEhgE1gyI/AAAAAAAAAFI/OuSSe-Mm39I/s1600/matkatavarat.jpg" height="211" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Raamatussa sanotaan: "Älkää
kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä
varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Vaan kootkaa itsellenne aarteita
taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu
sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun
sydämesi." (Matt. 6: 19-21).</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Yhtäkkiä ajateltuna edellä
mainittu Raamatunkohta taivaallisista aarteista saattaisi tarkoittaa sitä, että
ne rakkauden ja laupeuden teot, joita saamme Herran avulla täällä lähimmäisillemme
tehdä, muuttuvat taivaassa konkreettisiksi tavaroiksi, kultapokaaleiksi tai
mitaleiksi. Voin rehellisesti sanoa, että useimmiten minusta on motivoivampaa
koota materialistisia aarteita, kuten vaatteita ja tavaroita, jo tähän aikaan,
sen sijaan, että odottaisin tekemieni tekojen muuttuvan konkreettisiksi
tavaroiksi kerran taivaassa.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Mutta tarkoittiko Jeesus taivaan
aarteilla vain tätä? Uskon, että Jeesus tarkoitti taivaan aarteilla myös jotain
meille rakasta ja jo tässä ajassa hyvin konkreettista: nimittäin
perheenjäseniämme, sukulaisiamme ja ystäviämme! He ovat aarteita, joista
iloitsemme jo tässä ajassa, ja on mahdollista, että voimme saada heidät myös
kanssamme taivaaseen!</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Kun ajattelemme uskon todeksi
elämistä kodin, sukulaisten, naapurien, ystävien ja seurakunnan keskellä tästä
näkökulmasta, nähden kaikki rakkaat ihmiset aarteina, jotka tahdomme saada mukanamme
myös taivaaseen, sytyttää se sydämemme uuteen rakkauteen ja paloon kertoa
Jeesuksesta, ja haluun antaa elämämme kokosydämisemmin Hänen käyttöönsä. Se on
meidän osuutemme taivaallisten aarteiden kokoamisessa. Jumala huolehtii
lopusta.</div>
Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-57611389497077774922013-10-31T08:42:00.000-07:002015-01-01T11:42:17.940-08:00Surujen kuningas<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Ajoittain omassa tai läheisteni
elämänpiirissä on koettelemusten ja surujen aikoja. Takaiskujen sattuessa mietin
usein, miksi asiat tapahtuvat ja mitä niille voisi tehdä. Inhimillisiksi
mahdottomuuksiksi paisuneiden tilanteiden keskellä olen lukenut itselleni
ääneen Luukkaan evankeliumin luvusta 18 ja jakeesta 27 kohdan, jossa sanotaan: "Mikä
ihmisille on mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista".</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Eteen tulleet koettelemukset ovat
vieneet minut yhä uudelleen ja uudelleen rukoilemaan ja etsimään Jumalan voiman
ilmestymistä. Sitä voimaa, joka halkaisi Punaisen meren ja sai tulen
leimahtamaan Elian alttarille osoittaen, kuka on tosi Jumala. Sitä samaa
voimaa, joka paransi sairaat ja herätti kuolleet, ja sai kristittyjä vainoavan
Saulin sydämen muuttumaan ja ilosanoman Jeesuksesta leviämään räjähdysmäisellä
vauhdilla. Nämä Jumalan voiman vahvat ilmenemismuodot ovat olleet sydämeni
rukouksen kohteena ja olen hiljaa ihmetellyt, missä tuo Jumala voima on? </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Luin hiljattain lapsilleni
Raamatunkertomuksia Ikuisten kertomusten kirjasarjasta. Olimme käyneet
viimeisten viikkojen aikana läpi Jeesuksen ihmeteot, sairaiden parantamisen ja
kuolleiden herättämisen. Pyhä Henki alkoi opettaa sydämelleni Jumalan voiman
ilmenemismuodoista uudella tavalla, kun aloin lukea lapsilleni kertomuksia Jeesuksesta
surujen kuninkaana.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Jeesus, joka ihmettelevien
kansanjoukkojen ympäröimänä kulki paikasta toiseen osoittaen teoillaan Jumalan
voimaa, jäi kärsimysten tielle astuessaan aivan yksin. Kansanjoukot hävisivät,
läheisistä ystävistä yksi kavalsi Hänet ja toinen kielsi tuntevansa Hänet.
Kahdentoista luottoystävän joukko katosi kuin tuhka tuuleen turvatakseen oman
selustansa, kun Jeesus otettiin kiinni - sillä hetkellä, kun heidän ystävästään
tuli kipujen mies ja sairauden tuttava. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Inhimillisin silmin katsottuna
Jeesuksen elämässä vaikuttanut Jumalan ihmeitä tekevä voima näytti yhtäkkiä
kadonneen. Papit ja kirjanoppineet ja vanhimmat, jotka eivät sinänsä voineet
kiistää Jeesuksen tehneen ihmeitä, pilkkasivat häntä ja sanoivat: "Muita
hän on auttanut, itseään ei voi auttaa. Onhan hän Israelin kuningas; astukoon
nyt alas ristiltä, niin me uskomme häneen. Hän on luottanut Jumalaan;
vapahtakoon nyt Jumala hänet, jos on häneen mielistynyt; sillä hän on sanonut:
'Minä olen Jumalan Poika'." (Matt. 27: 42-43).</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Jeesus olisi voinut koska tahansa
pyytää Isäänsä lähettämään itselleen avuksi ”enemmän kuin kaksitoista legionaa
enkeleitä?” (Matt. 26: 53), mutta täysin vapaaehtoisesti Hän "antoi
sielunsa alttiiksi kuolemaan" (Jes. 53: 12). Opetuslapsetkin varmasti
odottivat Jeesuksen käyttävän Jumalan voimaa vapautuakseen itse kärsimysten
tiestä, koska he tiesivät sen olevan Hänelle mahdollista. Kuitenkaan Jeesus ei
käyttänyt Jumalan voimaa koskaan omaksi hyväkseen, vaan häntä piinattaessa ”hän
alistui siihen eikä suutansa avannut" (Jes. 53: 7). </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Tämän maailman antama palkka epäitsekkäästi
ja muita palvellen eläneelle Jeesukselle oli se, että " hänet luettiin
pahantekijäin joukkoon" ja "hän kantoi monien synnit (Jes. 53: 12),
vaikka "hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen
suussansa" (Jes. 53: 9).</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Kaiken tämän epäoikeudenmukaisuuden
keskellä tuo surujen kuningas, Jeesus, vieläpä "rukoili pahantekijäin
puolesta" (Jes. 53: 12) sanoen: ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät
tiedä, mitä he tekevät" (Luuk. 23: 34).¨</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-0p_QYCIJtFQ/VFkDxElh0wI/AAAAAAAAAFA/avlOLminXrk/s1600/surujen.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-0p_QYCIJtFQ/VFkDxElh0wI/AAAAAAAAAFA/avlOLminXrk/s1600/surujen.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Vaikka Jumalan voima ei Jeesuksen
kärsimyksen tiellä ilmestynyt kuluttavana tulena hävittämään Jeesuksen
pilkkaajia tai parantanut Jeesukseen lyötyjä haavoja, ilmeni tuo sama
majesteettinen voima tällä kertaa toisella tavalla: se tuli Jeesukselle
voimaksi vastustaa syntiä, olla kuuliainen Isän tahdolle ja kantaa runsaasti
Hengen Hedelmää. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Tämänkaltainen voiman ilmeneminen tapahtui myös Jeesuksen työn
alkutaipaleella, Hänen ollessaan täynnä Pyhää Henkeä erämaassa, jossa
sielunvihollinen yritti saattaa hänet lankeamaan kiusauksiin. Jumalan voimassa
Jeesus pystyi vastustamaan kiusauksia. Jumalan voimassa Jeesus teki ihmetekonsa
ja Jumalan voimassa Hän saattoi tyhjentää itsensä kaikista omista pyyteistään
ja käydä kuolemaan ristille pahaintekijäin puolesta.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Ihminen on nykypäivään mennessä pystynyt
keksimään monenlaisia tekniikoita ja laitteita, joilla hän voi suojata ja
pelastaa itsensä ympäristössä vaanivista vaaroista. Samalla nykyajan ihminen –
moni uskovakin - on ylpeydessään tullut kyyniseksi ihmeille ja Jumalan voimalle.
Jumalan tekemät ihmeteot herättelevät toisia ihmisiä, mutta eivät kaikkia. Saatamme
iloita tänään sairaan paranemisesta, mutta huomenna jo epäillä, oliko
paraneminen aito ihme, vai oliko se sittenkin osaavan lääkärikunnan ja pitkälle
kehitettyjen lääkkeiden ansiota. Kunniaa tapahtuneesta ei aina suoda Hänelle,
jolle se kuuluu.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Jumalan voima ei ole hävinnyt keskuudestamme
mihinkään, koska Jeesuksessa "asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti"
(Kol. 2. 9,) ja koska "Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja
iankaikkisesti." (Heb. 13: 8). Sama Jumalan voima, joka halkaisi kerran
Punaisen meren, vaikuttaa Jeesukseen uskovassa ihmisessä moninaisin, Jumalan
valitsemin tavoin, kun vain itse pysymme kuin oksat kiinni viinipuussa,
Jeesuksessa. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Jo se, että elämän taisteluiden,
sairauksien ja vastoinkäymisten keskellä elävä uskova yhä avaa suunsa
kiittämään Jeesusta pelastuksesta, on osoitus Jumalan suuren voiman toiminnasta.
Se, että uskova jaksaa rakkauden motivoimana vuodesta toiseen auttaa ja
palvella lähimmäisiään tai vaikkapa seurakuntaansa ilman kiitosta tai täällä
ajassa saatua palkkaa, on Jumalan voiman aikaansaannosta. Tai kun loukattu
uskova antaa sydämestään anteeksi ja ei antaudu arvostelemaan toista ihmistä,
vaikka muut ympärillä niin tekisivätkin. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Olipa kyse voimallisista teoista
ja ihmeistä, voimasta vastustaa syntiä tai siitä, että elämämme oksa kantaa
Hengen hedelmää, on ilmeistä, että kaiken tämän saa aikaan Jumalan väkevä
voima ja persoona, Pyhä Henki. Ehkäpä yksi suurimpia ja puhuttelevimpia ihmeitä meidän
aikakaudellamme ja elämänpiirissämme on se, että löytyy vielä niitä ihmisiä,
jotka seuraavat Jeesusta ja kantavat – joskus tietämättäänkin - hyvää Hengen
Hedelmää elämänsä vastoinkäymisistä ja taisteluista huolimatta. Kunnian saa tällöin
voiman antaja ja lähde: Väkevä Jumala.</div>
Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-65497886802122045552013-09-12T05:14:00.000-07:002013-09-12T05:14:31.498-07:00Elämämme tärkein valinta<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Elämämme on täynnä valintoja.
Joillakin valinnoilla on pieni merkitys, joillakin suuri. Tahdon kertoa sinulle
omaan kokemukseeni perustuen pohdiskeluani elämämme tärkeimmästä valinnasta, joka on antanut
minulle tulevaisuuden ja toivon. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b>Uskonto - ihmisen yritys saavuttaa onnellisuus ja pelastaa itsensä<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Aika usein törmään siihen, että
henkilökohtainen uskoni ja suhteeni Jeesukseen ymmärretään siten, että olen
”kristinusko”-nimisen uskonnon kannattaja. Uskoni niputetaan näin samaan
laariin kaikkien eri uskontojen kanssa ajatellen, että jokaisessa uskonnossa on
omat ”temppunsa”, rituaalinsa ja tapansa, jonka mukaan pitää elää, jotta
saavuttaisin oman uskontonsa päämäärän – oli se sitten valaistuminen, hyväksi
ihmiseksi tuleminen, paratiisiin tai taivaaseen pääseminen tai maahan
maatuminen. On totta, että maailma on täynnä uskontoja ja kristinusko USKONTONA
on yksi sellainen. Myös ateismi tai jokin muu elämänkatsomus ilman mitään ihmistä
”korkeampaa voimaa” on omanlaisensa uskomusjärjestelmä. Tämän kirjoituksen
yhteydessä tarkoitan ”uskonnolla” laajasti eri virallisten uskontojen lisäksi
myös kaikenlaisia muitakin elämänkatsomuksia ja uskomusjärjestelmiä, joille
ihminen on jollain tapaa vihkiytynyt. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Uskonnot sääntö- ja
tapakokoelmina ovat rakennelmia, joiden keskiössä on se, mitä ihminen voi itse
tehdä oman onnellisuutensa saavuttamiseksi tässä elämässä, ja miten hän voi
itse ansaita hyvän osan mahdollisessa kuoleman jälkeisessä elämässä. Mitkä
tahansa tavat ja aatteet voivat muodostua ihmiselle kuin uskonnoksi, kun ne
tulevat tilkkimään tyhjän sisimmän kaipuuta ja ruokkivat ihmisen onnistumisen
tunnetta. Tällaisia tapoja voivat olla säännöllinen kirkossa käynti, rukoukset
tai mietiskely, hyväntekeväisyys, terveet elämäntavat ja ruokailutottumukset,
järjestöaktiivisuus, urheilu, itsensä sivistäminen tai mikä tahansa muu
toimintaa. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Kristinusko pelkkänä sääntö- ja
tapakokoelmana noudatettuna on uskonto siinä missä muutkin. Sen nimissä on
tehty hyvää ja pahaa, ja sen tavat ja perinteet voidaan kuvata ulkoisesti
hyvinkin tarkasti. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b>Keskiössä ihmisen hyvät teot<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Kysyttäessä USKONNON
harjoittajalta eli niin sanotusti oman onnensa sepältä, millä perusteella hänen
tulisi päästä siihen ”korkeampaan päämääräänsä” oli se sitten taivas,
valaistuminen, hyvä olo tai parempi osa jälleensyntymisessä, voi vastauksena usein
olla esimerkiksi: ”koska olen yrittänyt olla hyvä ihminen”, ”koska en ole
riidoissa kenenkään kanssa”, ”koska olen tehnyt niin ahkerasti hyvää muille ja
ansaitsen sen perusteella hyvän osan itsekin”, ”koska olen noudattanut
uskontoni ohjeita tunnollisesti”, tai ”koska elämää ei ole kuoleman jälkeen”.
Vastausten keskiössä ovat ihmisen omat ansiot ja hyvät teot. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Kun tarkastellaan eri uskontoja
ja elämänkatsomuksia, voidaan huomata, että ihmisen hyvyys tai hyvät teot ovat
useassa uskomusjärjestelmässä keino päästä tiellä eteenpäin aina lopulliseen,
hyvään päämäärään saakka. Kun teet jotain, saat jotain. Kun teet huonosti,
kärsit seurauksen, kun teet hyvin, saat ansiosi mukaan. Se, mitä pidämme
hyvänä, on tietysti riippuvainen siitä kulttuuriympäristöstä, jossa elämme. Aika
monessa uskonnossa köyhien auttamista pidetään hyvänä tekona. Myös toisten
ihmisten ystävällinen kohtelu on useissa uskonnossa hyvä teko. En ole
kuitenkaan havainnut minkään uskonnon tai uskonnottomuuden keskellä siitä, että
ihminen ei tekisi näistä ylevistä periaatteista huolimatta pahaa toiselle
ihmiselle. Jos jokin uskonto tai aate järjestelmänä olisi onnistunut tuottamaan
ainoastaan hyvää tekeviä ihmisiä, täytyisi jostain päin maailmaa silloin löytyä
paratiisi, jossa ei olisi mitään pahuutta.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b>Mitä
ovat hyvät teot?<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Sinä ja minä perustamme käsityksemme
oikeasta ja väärästä väistämättä johonkin kirjoitettuun tai kirjoittamattomaan ”lakiin”
tai elämänfilosofiaan. Ilman tällaista joko kirjoitettua tai ääneen
lausumatonta ”lakia”, emme yksinkertaisesti voi sanoa, mikä on hyvää ja mikä
huonoa. Joskus kuulen vedottavan yleismaailmalliseen omaantuntoon tarkoittaen
sitä, että ihminen olisi pohjimmiltaan niin hyvä, että hän aina tietää ilman
mitään uskonnollista auktoriteettia, mikä on oikein ja väärin. Pystyisimme
siten arvioimaan täysin oman käsityksemme perusteella, oliko tekomme hyvä vai
paha. Tämän käsityksen tekee ongelmalliseksi se, että toisinaan se, mitä toinen
pitää pahana voi olla toiselle jopa hyve, koska käsityksemme hyvästä ja
pahasta voi olla täysin erilainen kuin toisen aatteen edustajalla. Esimerkiksi,
kun sanotaan, että tappaminen on väärin, niin mihin kukin sen väitteensä
perustaa? <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Raamatussa kymmenen käskyä on se laki,
joka määrittää, mikä on oikein ja väärin, hyvää ja pahaa. Kymmenessä käskyssä
sanotaan: ”Älä tapa”. Tällöin tappaminen on lain rikkomista eli paha ja
rangaistava teko. Jossain toisessa uskonnossa toisuskoisten tappaminen voi olla
sen sijaan jopa hyvä teko, jos se kohdistuu esimerkiksi toisuskoiseen ihmiseen!<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Voisi helposti ajatella, että pyyteettömän
lähimmäisenrakkauden pitäisi olla itsestäänselvyys jokaiselle ihmiselle. Entä,
jos uskot ateistiseen evoluutioteoriaan, jossa ihminen on vain yksi eläin
muiden joukossa ja vahvimmat yksilöt pärjäävät eloonjäämiskilpailussa. Olisiko
silloin edes moraalisesti oikein rakastaa lähimmäistään tai tehdä hänelle
hyvää, kun lähimmäinen on lopulta ”kilpailija” kilpailussa, jossa vain
parhaimmat ja vahvimmat yksilöt selviävät? Jokaisenhan pitäisi täten turvata
vain oma elämänsä. Mikäli ihminen toimii toisin ja auttaa muita, hänhän
todellisuudessa toimii elämänkatsomustaan vastaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b>Miten hyvät teot mitataan?<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Kun taas palataan ihmisen omia
tekoja painottavaan elämänkatsomukseen, tullaan toisen ongelman eteen: millä
mittaamme hyvät teot? Me mittaamme helposti ihmisen hyvyyttä summittaisella
mitalla: ”olen hyvä ihminen, koska olen tehnyt sitä ja tätä”. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Missä kulkee hyvän ihmisen raja? Tarvitseeko
hyviä tekoja tehdä myös toisille ihmisille, vai riittääkö, että teen niitä vain
sen verran kuin se on omaa etuani ajatellen tarpeen? Kuinka paljon hyviä tekoja
on tehtävä ollakseen se hyvä ihminen? </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Entä painavatko vaakakupissa
ihmisen pahat teot ollenkaan? Ovatko ne täysin arvioinnin ulkopuolella? Jos pahat
teot ovat arvioinnin ulkopuolella, olisi loogisen päättelyn tulos se, että
jokainen ihminen on hyvä, koska uskoisin, että jokainen ihminen kykenee
elämänsä aikana edes yhteen hyvään tekoon tai ajatukseen. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Jos pahat teot ovat kuitenkin
mukana ihmisen hyvyyden arvioinnissa, niin kuka voi absoluuttisella
tarkkuudella sanoa, tulevatko kaikki pahat teot ja ajatukset varmasti vaa’alle
mukaan, ja kumpia on todellisuudessa enemmän? Se on rehellisesti sanottuna
täysin mahdotonta sanoa, koska olemme itse enemmän tai vähemmän puolueellisia
tuon asian suhteen! Olen itse huomannut, että on mukavampaa kertoa muille
niistä hyvistä asioista, joita on tehnyt tai ajatellut, mutta en mielelläni
kerro pahoja tekojani tai hävettäviä ajatuksiani niille ihmisille, joita haluan
miellyttää. Hehän voisivat alkaa ajatella minusta, että olen paha ihminen!
Toisaalta haluamme usein uskoa olevamme parempia kuin olemmekaan. Se on sitä
ihmisen perimmäistä YLPEYTTÄ! Omien pahojen tekojensa tunnustaminen vaatii
nöyrtymistä, mikä on ihmisluonnolle erittäin vaikeaa.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Johtopäätöksenä tästä
päättelyketjusta voisi sanoa, että ihmiselämän hyvien ja pahojen tekojen
totuudenmukainen punnitseminen on vaikeaa. Kun raja vedetään hyvän ja pahan
ihmisen kategorioiden välille, olet jommallakummalla puolella. Et voi olla yhtä
aikaa molempia. Olemme joko 1. kokonaan hyviä, jolloin on oikeastaan
yhdentekevää, mitä pahaa teemme, kun kuitenkin se yksikin hyvä teko riittää
hyvittämään kaiken pahuutemme. Usko hyvän tekemisellä ansioitumiseen käy
tavallaan turhaksi. Jos olemme todella rehellisiä itsellemme, olemmeko todella
kokonaan hyviä? Toisaalta voimme olla 2. kokonaan pahoja ja silloin asiat ovat
aika huonolla tolalla. Mikään hyvä ponnistelu ei riitä ja olemme tuomittuja
pahoiksi ihmisiksi. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Kolmas vaihtoehto on ajatella,
että olemme sekä hyviä että pahoja ja että vaaka keinahtelee vuorotellen
puolelta toiselle tai pysyy jatkuvasti vaakatasossa. Tämä vaihtoehto sisältää
paljon epävarmuutta ja epätoivoista ponnistelua, koska koskaan et voi varmuudella
tietää, oletko hyvä, paha vai puoliksi kumpaakin. Entä jos kuolema koittaisi
sillä hetkellä, kun olet keikahtanut pahan puolelle? Et voisi olla ennen
kuolemaasi varma asemastasi siinä päätepisteessä, johon olet matkalla. Tämä
vaihtoehto voi saada ihmisen luovuttamaan ja lopettamaan koko asian ajattelun,
koska et voi olla koskaan varma siitä, mikä tilasi on. Tämä vaihtoehto voi myös
saada ihmisen pelkäämään ja ponnistelemaan kaikella voimalla, jotta hän pysyisi
siellä hyvän ihmisen osastossa. Mikään ei olisi kuitenkaan varmaa.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Jos maailmankuva on taas puhtaasti
evoluutioteoriaan perustuva, ei ihmisen tekoja voi kaiketi arvioida hyviksi ja
pahoiksi kuin sen perusteella, miten hyvin ihminen saa ajettua omia etujaan ja
sukunsa jatkuvuutta eteenpäin. Jos ihmisellä ole uskoa kuolemanjälkeiseen
elämään, tekojen kauaskantoisimmilla seurauksilla on tuskin suurta merkitystä, koska
elämme ja kuolemme tällöin ilman korkeampaa elämän tarkoitusta. Tällöin esimerkiksi huumeiden käyttöä ja
ryyppäämistä voisi pitää pahana asiana vain silloin, jos se tämän elämäni
aikana tekee MINUN olostani ja elämästäni laadultaan huonomman. Voidaan kysyä,
mitä tämä elämä sitten antoi ja mitä jäi käteen? Jos se oli vain tässä, oliko
se kaiken vaivan arvoista?</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Edellä mainittujen, ihmisten
omien tekojen riittävyys on asiaa tosissaan pohtivalle ahdistavaa ja
ahdistuksensa välttämiseksi monet kieltäytyvätkin ajattelemasta näitä asioita
ja ennen kaikkea kuolemaa. Muuttaako ajattelematta jättäminen kuitenkaan
tosiasioita ja siirtääkö se edessämme olevaa kuolemaa kauemmaksi?</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b>Jumalan pelastussuunnitelma<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Raamatun mukaan Jumala on täysin puhdas,
pyhä ja oikeudenmukainen. Hän loi ihmisen ja halusi, että tämä eläisi Hänen
yhteydessään niitä pelisääntöjä noudattaen, jotka Jumala on laissaan, eli
kymmenessä käskyssä antanut. Jumala antoi ihmiselle vapaan tahdon, mutta
ihminen käytti vapauttaan väärin ja alkoi tehdä Jumalan tahdon vastaisia asioita
eli syntiä. Synti rikkoi Jumalan ja ihmisen välisen yhteyden. Jumalan
oikeudenmukaisuuden tähden jokainen synti – pieni tai suuri - on rangaistava
teko ja tuo rangaistus on kuolema, iankaikkinen ero Jumalasta eli kadotukseen
joutuminen. Kuten tiedämme, ihminen ei pysty ikinä elämään sellaista elämää,
että hän ei kertaakaan elämänsä aikana rikkoisi yhtään käskyä vastaan edes
ajatustensa tasolla. Hän ei voi saada korjattua tätä yhteyttä Jumalaan omilla
hyvillä teoillaan, koska hyvät teot eivät mitätöi pahoja tekojamme. Täten
Raamattu siis osoittaa JOKAISEN ihmisen syntiseksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Samalla, kun Jumala vihaa syntiä eli
Hänen lakinsa rikkomista, Hän kuitenkin rakastaa ihmistä suunnattomasti! Koska
Jumala näki, ettei kukaan ihminen voi synnin takia saada takaisin yhteyttä
Jumalaan, Hän antoi meille sijaiskärsijäksi oman poikansa Jeesuksen. Jeesus eli
synnittömän elämän ja Hän ei tekojensa perusteella olisi ansainnut
rangaistukseksi kuolemaa. Jumala kuitenkin sälytti meidän ihmisten rangaistukset
Jeesuksen kärsittäväksi. Vaikka Jeesus oli Hänelle äärettömän rakas, Hän oli
valmis uhraamaan Hänet, jotta meidän pahat tekomme tulisivat sovitetuksi ja
meillä ihmispoloisilla olisi mahdollisuus saada takaisin yhteys Jumalaan ja
päästä taivaaseen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b>Pelastussuunnitelma
tulee vastaanottaa henkilökohtaisesti<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Vaikka Jumala on omalta puoleltaan
tullut ihmistä vastaan ja tarjoaa Hänelle uskon kautta mahdollisuuden pelastua ”kuolemantuomiolta”,
on ihmisellä edelleen oma vapaa tahto joko ottaa tuo pelastus vastaan, tai
jättää se käyttämättä. Raamatun mukaan ihmisen sielu on kuolematon ja se
jatkaa elämäänsä ruumiin kuoleman jälkeenkin. Automaattinen matkustussuuntamme ilman
pelastuksen vastaanottamista on kadotus, koska emme ole synnittömiä. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b>Pelastava usko ei ole uskonnollisuutta</b><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Saadaksemme ”vapautus
kuolemantuomiosta”, ihmisen tulee tunnustaa Jumalalle syntinsä, pyydettävä
niitä anteeksi ja uskottava Jeesukseen. Jeesukseen uskominen ei ole
kristillisten asioiden harrastamista tai tietämistä tiedon tasolla, vaan se on
sitä, että ihminen hyväksyy Jeesuksen elämänsä Herraksi. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Tällöin ihminen ei siis ole enää oman
elämänsä herra, vaan Jeesus saa luvan hallita hänen elämäänsä. Henkilökohtaista
uskonratkaisua ja parannuksentekoa ei voi korvata esimerkiksi kirkon tai
seurakunnan jäsenyydellä tai niillä hyvillä teoilla, koska se ei ole pelastavaa
uskoa, vaan ihmisen rakentamaa uskonnollisuutta. Vasta uskonratkaisun ja
parannuksen teon jälkeen ihmisen elämään astuu esiin Jumalan armo ja tästedes
Jeesukseen uskova ihminen ei ole kuolemaan tuomittu, vaikka syntinen edelleen
onkin. Armo ei ole veruke tehdä syntiä, vaan päinvastoin se auttaa elämään
Jumalan tahdon mukaan ja vastustamaan syntiä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b>Miksi valitsen uskon Jeesukseen?<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Kun ajattelen omaa elämääni, voin
todeta, että haluan elämältäni onnellisuutta ja turvallisuutta, kuten moni muukin
ihminen. Sen
pätkän, kun täällä elän, voisin selviytyä läpi välittämättä Jumalasta tai
elämällä uskonnollista, nimikristillistä elämää ilman todellista uskoontuloa.
Asiat voisivat rullata eteenpäin eikä mikään uhkaisi turvallisuuden tunnettani.
Kuitenkin elettyäni uskossa Jeesukseen jo monta vuotta, voin todeta,
että usko Jeesukseen on antanut elämääni vahvan turvan ja tarkoituksen. Olen
saanut kokea konkreettista Jumalan apua, kun olen rukoillut Häntä. Syvin onneni
ja turvani eivät ole kiinni ainoastaan elämän olosuhteissa, menestymisessä,
rikastumisessa tai terveydessä, mitkä ovat loppujen lopuksi aika häilyviä ja
herkästi menetettäviäkin asioita elämässä. Elämälläni on tarkoitus ja päämäärä.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Jos oletetaan, että olisi olemassa
kuoleman jälkeinen elämä, tahtoisin tietenkin saada siellä parhaimman osan,
mikä on tarjolla. Voisin yrittää ansaita tuon parhaimman osan tekemällä hyviä
tekoja. Niiden tekemisestä kun saa hyvän mielen paitsi itselleen, myös muille. Ollessani
rehellinen itselleni ja muille, en voi kuitenkaan sanoa, että tekisin vain
hyviä tekoja ja ajattelisin vain hyviä ajatuksia. Raamatun ilmoituksen pohjalta
voin helposti todeta, että ilman Jumalan pelastussuunnitelman vastaanottamista
olisin tekojeni perusteella tuomittu kadotukseen. Siksi en tahdo menettää koko elämääni
ja tulevaisuuttani, vaan tahdon pitää kiinni uskosta Jeesukseen ja siitä
vahvasta toivosta, että pelastussuunnitelman vastaanottaneena pääsen kerran
taivaaseen!</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b>Mieti
asiaa!<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Ennen kuin suoralta kädeltä hylkäät
edellä mainitun Jumalan pelastussuunnitelman elämässäsi, mieti, jos Jumala,
Jeesus ja taivas, ja toisaalta saatana ja kadotus ovatkin totta, ja Jeesuksen
vastaanottaminen elämän Herraksi olikin ainoa mahdollisuus päästä taivaaseen?
Kuoleman jälkeen valintaansa ei voi enää muuttaa, vaikka tahtoisikin. Itse en
halua ottaa sitä riskiä, että joudun katumaan kuoltuani. Silloin, kun minulla
ei ole enää mahdollisuutta valita. Jos tämä kaikki olisi ollut vain satua, eikä
kuoleman jälkeistä elämää olisi, menettäisitkö jotain? Tähän viimeiseen
vaihtoehtoon en itse usko, koska Jeesus on totta minun elämässäni!<o:p></o:p></div>
Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6507686097246518090.post-62306592604383804222013-08-29T08:38:00.000-07:002014-11-05T22:28:22.024-08:00Räjähdysvaara<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Olin aikanaan kesätöissä kaupan
hedelmä-vihannes -osastolla. Tehtäviini kuului hyllyjen lastauksen lisäksi
vesimelonien viipalointi ja kelmutus. Erään kerran nostin työpöydälle komean
vesimelonin aloittaakseni sen viipaloinnin. Alkaessani viipaloida hedelmää
tapahtui jotain odottamatonta: vesimeloni ”räjähti” ja alkoi syöstä viilloskohdasta
hapanta, punaista sakkaa yltympäri huonetta. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Työpöytä ja koko huone minut
mukaan lukien saivat osansa ryöpystä, kun arvaamaton hedelmä suihkutti pahentuneen
sisuksensa ulos. Suihku jatkui siihen asti, kun melonin sisus oli tyhjentynyt
ja jäljellä oli vain komea kuori. Tuo yksilö ei koskaan päätynyt kaupan
hyllylle, vaan episodin jälkeen kuoret heitettiin roskikseen ja roiskeet
putsattiin pois. Kokeneempi hedelmien myyjä tiesi kertoa, että tällä tavoin
käyttäytyvät vesimelonit ovat jossain vaiheessa kuljetusta saaneet kolhuja,
jolloin niiden sisus on alkanut pilaantua. Vaikka mitään ei näy päällepäin, on
melonin sisäinen paine kasvanut jo kohtuuttoman suureksi, jolloin yksi viilto
kuoreen riittää aiheuttamaan purkauksen.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-78KYYrmmmhs/VFkAi5A7k_I/AAAAAAAAAE0/-2gAojmOQHo/s1600/meloni.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-78KYYrmmmhs/VFkAi5A7k_I/AAAAAAAAAE0/-2gAojmOQHo/s1600/meloni.jpg" height="262" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Tämä kasvikunnan esimerkki on
minusta hyvä vertauskuva meidän inhimillisestä luonnostamme. Kun elämässä tulee
kolhuja ja loukkauksia, alkaa usein sisimmässämme tapahtua asteittaista
happanemista. Kun tulemme loukatuksi ja kipu on kova, kiertävät loukkaamiseen
liittyvät asiat yhä uudelleen mielessämme ja ne alkavat hapattaa koko sielun
maisemaa. Loukkaajan edesottamukset ovat oman kipumme takia suurennuslasin
alla, ja uudet havainnot loukanneen henkilön vastenmielisyydestä uppoavat
sisimmässä kuohuvaan keitoksen mausteiksi kuin voi kuumaan kalakeittoon. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Niin monen upean kuoren sisällä
kiehuu. On vain ajan kysymys, koska tulee se ”viimeinen tikki”, kuoren
lävistävä sana, joka saa meidät räjähtämään ja syöksemään vuosikausia muhineen
katkeruutemme ympärillä olevien päälle. Rajusta purkauksesta huolimatta
loukkaukset ovat usein lujassa sisimmässämme, ja muodostavat sisimmässämme
jatkuvasti uutta keitosta, ellei niitä sieltä lopullisesti poisteta. Monestiko
sinä olet saanut päällesi tuota ”katkeruuden soppaa”, jota yllättäen
kimpaantunut kanssamatkaaja on päällesi ryöpsäyttänyt? Oletko kenties itse kuin
tuo vesimeloni, joka on räjähtämäisillään loukkausten, mitätöinnin ja katkeruuden
muodostaman paineen takia?</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Eräässä sanonnassa on todettu,
että vaikean ihmisen kohdatessasi kohtaat usein paljon kärsineen ihmisen. Sanaisen
arkkunsa räjähdysmäisesti tyhjentänyt voi kokea olonsa hetkellisesti
helpottavan, mutta kysymys kuuluu: kuka siivoaa sotkun ja kerää talteen kuoren
palaset? Kun episodi on ohi, kumisevat rikkinäiset sielun kuoret tyhjyyttään ja
ihmiset ympäriltä ovat kaikonneet. Kukapa vielä haluaisi auttaa ja lähestyä tuota
vaikeaa ihmistä ja asettaa näin itsensä vapaaehtoisesti veitsenheittäjän maalitauluksi?</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Jumalan poika Jeesus valitsi tulla
meidän riitelevien, katkerien, omahyväisten, kiittämättömien ja Jumalan hyvää
tahtoa vastaan rikkovien ihmisten keskelle. Hän suostui kärsimään kaiken pilkan
ja ruoskaniskut ja jopa kuolemaan puolestamme katkeroitumatta, vaikka hänen
päälleen syöstiin koko ihmiskunnan viha ja katkeruus. Jeesus näytti meille,
mitä Jumalan anteeksianto ja täydellinen rakkaus. Se on jotain niin rajatonta
ja suurta, ettei se mahdu minun ymmärrykseeni!</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Raamatun mukaan katkeruus ja sen
aikaansaama itsesääli eivät ole Jumalan mielen mukaisia sydämen tiloja, vaan
niillä on seurauksensa. Raamatussa sanotaan: "Sillä jos te annatte
anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös
antaa teille anteeksi; mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei
myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne." (Matt. 6: 14-15). Pallo on heitetty meille!</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Katkeruuden kierteen poistamiseksi
on annettu avain: tahtomaailmassa tehty päätös antaa anteeksi. Helppoa ja
kivutonta se ei varmasti ikinä ole, mutta Jumala on sanassaan luvannut: "Ja
minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne.
Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.
Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun
käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne." (Hes. 36:
26-27). </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Herra vaikuttakoon Pyhän Henkensä
kautta ennen kaikkea minussa, että anteeksiantava mieli saisi yhä enemmän sijaa
päivittäisessä elämässäni.</div>
Sirpa Haatajahttp://www.blogger.com/profile/15493334526284927514noreply@blogger.com0